Energia-ala on arkisen elämän ja yhteiskunnan tukipilari, jota ilman Suomi ei toimi. Yhteiskunnan sähköistyminen ja vauhdilla etenevä hiilineutraali sähkön- ja lämmöntuotanto muuttavat koko energia-alaa. Tämän myötä olemassa olevan osaamisen rinnalle tarvitaan kipeästi myös uudenlaista osaamista, mikä vaatii sekä korkeakoulutettuja että ammatillisia osaajia. Vaikka energia-ala tarjoaa tekijöilleen merkityksellisen, vakaan ja kilpailukykyisesti palkatun työn, nämä tekijät eivät riitä takaamaan, että osaajia riittää tulevaisuudessa. Alan vetovoiman parantaminen on yhteinen tehtävämme, ja sen pohja rakennetaan jo peruskoulussa.
Energia-ala on ottanut merkittäviä edistysaskelia ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi. Sähköntuotanto nojaa nykyisin yhä enemmän puhtaisiin ja uusiutuviin energianlähteisiin: vuonna 2023 kaikesta sähköntuotannosta 94 prosenttia on Suomessa päästötöntä (Energiateollisuus, 2023). Mediassa askeleet kohti puhdasta energiaa ovat jääneet hieman vähemmälle huomiolle. Uutisointi on luonnollisesti painottunut kuluttajan tämänhetkistä arkea koskettaviin asioihin, kuten sähkön hintojen heilahteluihin sekä sähkön riittävyyteen.
Yhteiskunnan perustoiminnot lähtevät sähköstä ja lämmöstä, jonka vuoksi on erityisen tärkeää, että alalla riittää osaajia. Usein kuulee puhuttavan huippuosaajista, mikä tuo mieleen korkeakoulutetut ja tohtorit, mutta energia-ala ei pärjäisi ilman ammatillisia osaajia. Huippuosaaja tarkoittaa osaajaa, jolla on korkeatasoinen osaaminen omaan tehtäväänsä. Jos sähkö- tai lämpöinfran ylläpidosta puuttuu tekijöitä, sillä on vaikutusta yksilöiden arkeen. Pidämme helposti esimerkiksi mahdollisuutta puhelimen lataamiseen tai lämpimään suihkuun itsestäänselvyytenä, mutta ne riippuvat energia-alan osaamisesta.
Muuttuva ala tarjoaa mahdollisuuksia insinöörien lisäksi myös uudenlaiselle osaamiselle
Puhdas siirtymä on ollut käänteentekevä suuntaus, joka on vaikuttanut alalla tarvittavaan osaamiseen. Toisin kuin usein ajatellaan, uusi osaaminen ei korvaa vanhaa, vaan ala tarvitsee kipeästi sekä nykyistä että uutta osaamista. Energiateollisuus ry selvittää vuosittain yritystensä osaamistarpeita. Vuoden 2023 kyselytuloksesta käy ilmi, että energia-ala ei ole pelkästään insinööreille: se tarjoaa työtä osaajille aina asentajista ja asiakaspalvelijoista eri alojen asiantuntijoihin.
Osaamistarvekyselyn (Energiateollisuus, 2023) tuloksista johdettu sanapilvi kuvastaa osaamiskirjoa, jota yritykset kokevat tarvitsevansa rekrytoitavilta seuraavan viiden vuoden aikana. Aiemmista vuosista poiketen, tuloksissa korostuu tarve esimerkiksi myös tekoälyn ja kyberturvallisuuden osaajille. Tämä kertoo siitä, että alan osaamistarpeet muuntuvat työelämän trendien mukaan.
Merkityksellistä työtä, kilpailukykyinen palkkaus ja uramahdollisuuksia – vaan mistä löydetään tekijöitä?
Energia-ala on vakaa työllistäjä, joka tarjoaa monipuolisia uramahdollisuuksia ympäri Suomen. Kun yhteiskunnan sähköistyminen etenee, alan työpaikat tulevat lisääntymään entisestään. Palkkataso alalla on kilpailukykyinen, ja työ itsessään on merkityksellistä: siinä voi vaikuttaa jokaisen ihmisen arkeen ja tulevaisuuteen. Koulutusmahdollisuuksia on ammattitutkinnoista korkeakoulututkintoihin. Tästä huolimatta ala ei vedä puoleensa riittävästi osaajia. Nuorista vain 7 prosenttia haluaa työllistyä energia-alalle (NYT ry, 2023). Olemme muiden teollisuuden alojen tavoin hännillä.
Mistä alan heikko vetovoima sitten johtuu? Sitä on haastava kartoittaa, mutta alaan liittyvillä mielikuvilla on varmasti vaikutusta sen vetovoimaisuuteen. Nuorten silmissä energia-ala saattaa näyttäytyä kovin perinteisenä: mielikuvia voimaloista ja metsätöistä tai hiiltä tupruttavasta tehtaasta. Saattaa myös olla, että sana ”teollisuus” itsessään vähentää nuorten kiinnostusta. Nämä ovat kysymyksiä, jotka vaativat jatkuvaa pohdintaa, mutta joihin ei ole helppo löytää yksiselitteisiä vastauksia.
Energia-alan vetovoiman parantaminen on yhteinen tehtävä
Vaikuttamistyötä energia-alan osaamispulan ratkaisemiseksi tehdään yhdessä ja isolla pensselillä. Alan tulevaisuus rakentuu jo peruskoulusta, ellei jopa varhaiskasvatuksesta lähtien. Opinto-ohjaajat toimivat tärkeänä linkkinä nuoriin. Tietoisuuden lisäämisellä voidaan auttaa nuoria näkemään alan moninaiset mahdollisuudet ja urapolut. Yhtä lailla opinahjojen ja yritysten väliset yhteistyöt ovat tärkeitä, jotta nuoret kuulevat tarjolla olevista tehtävistä.
Lyhyessä ajassa on tapahtunut valtavasti. Koulutusjärjestelmän haasteena on pysyä kehityksen tahdissa. Esimerkiksi vuonna 2022 tuulivoimakapasiteetti kasvoi yli 70 prosentilla (Tuulivoimayhdistys, 2023). Vaikka uusiin energiamuotoihin on herätty, koulutusohjelmien sisällöt muuttuvat hitaasti. Koulutusjärjestelmän tulisikin vastata alan muuttuviin tarpeisiin mahdollisimman joustavasti, jotta työvoima vastaa alan todellisuutta.
Energiayhtiöiden rooli korostuu harjoittelupaikkojen, opinnäytetöiden, kesätöiden ja TET-jaksojen tarjoamisessa. Ne auttavat nuoria saamaan konkreettisen kosketuksen alaan. Työnantajien on hyvä varautua siihen, että entistä kriittisempi sukupolvi työntekijöitä on kasvamassa. Jo tällä hetkellä työn tulee olla joustavaa ja tarjota riittävästi mahdollisuuksia oman osaamisen kehittämiseen. On hyvä pitää mielessä, että samaan tapaan kuin yritykset kilpailuttavat työntekijöitä, myös työntekijät kilpailuttavat yrityksiä.
Energia-ala on ilmastonmuutoksen ratkaisija. Kaikki mitä ala tekee tuotannon vähähiilisyyden ja luonnon monimuotoisuuden eteen, määrittää sen, miltä tulevaisuus näyttää – myös alan houkuttelevuuden suhteen. Tulevaisuus on valoisa, kun me energia-alan toimijat yhdessä teemme ja erityisesti viestimme alamme merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista.
Henna Hirvonen
Työelämäasiantuntija, Energiateollisuus
Koulutus, osaaminen ja alan vetovoima