Harva meistä oli varautunut monivuotiseen koronapandemiaan. Tuskin kovinkaan moni myöskään uskoi, että Euroopassa soditaan vuonna 2022. Muuttunut maailmanpoliittinen tilanne vaatii niin päättäjiltä kuin energia-alaltakin kokonaan uutta pohdintaa, jotta vakaa energia säilyy ja ilmastotyö jatkuu.
”Entä, jos” on kysymys, joka jokaisen yrityksen toimivan johdon pitäisi esittää itselleen säännöllisesti. Pohjolan Voiman skenaariotyössä katsoimme maailmaa vuoden 2035 jälkeiseen aikaan neljän eri mahdollisen tulevaisuuden kautta: tasapainoileva Suomi, tappio ilmastotaistelussa, ydinvoiman renessanssi ja Euroopan vetyintegraatio. Olemme avanneet näitä skenaarioita nettisivuillamme.
Skenaarioissa olemme pyrkineet avaamaan ajatteluamme siten, että osaisimme asemoida itsemme täysin toisenlaisiin tulevaisuuksiin ja etsimään niistä meitä ja energiatoimialaa tukevat asiat ja toisaalta eteemme mahdollisesti tulevat haasteet. Todennäköisyyksiä emme ole arvioineet, sillä skenaariot eivät ole ennusteita, vaan ne ovat mahdollisia polkuja tulevaisuuteen. Todellisuus on useimmiten skenaarioiden yhdistelmä.
Monipuolinen energiajärjestelmä tuo turvaa
Jos olisimme tehneet skenaarioitamme sen jälkeen, kun Venäjä aloitettua hyökkäyssotansa Ukrainaan, olisimme varmasti ajatelleet joistakin asioista toisin. Esimerkiksi tasapainoileva Suomi -skenaariossamme ydinvoiman merkitys hiipuisi ja maakaasu vahvistaisi asemiaan. Nyt näemme, että vahva energiariippuvaisuus Venäjästä on todellinen riski, jota Eurooppa yrittää ratkaista nopeasti.
Nykytilanteen perusteella maakaasu tuskin soveltuu ydinvoiman korvaajaksi. Siksi Euroopan maiden halu irrottautua ydinvoimasta nostaa esiin isoja kysymyksiä. On selvää, monipuolinen energiajärjestelmä on turvamme vaikeissakin paikoissa.
Tappio ilmastonmuutoksessa -skenaariossa puolestaan villinä korttina oli, että EU alkaa murentua ja sitä myötä myös ilmastopolitiikka murenee. Geopoliittinen kriisi on kuitenkin tiivistänyt ja vahvistanut EU:ta ja tarve irrottautua Venäjän fossiilisista polttoaineista palvelee samalla ilmastonmuutoksen eteen tehtävää työtä.
Tappio ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa -skenaarion yhtenä elementtinä oli myös se, että EU vaarantaa yritysten kilpailukyvyn ylisääntelyllä. Kilpailukyky mietityttää meitä jo nyt. Näyttää siltä, että EU:sta on tullut ja on jatkossakin tulossa suuri määrä lainsäädäntöä. Mutta missä kulkee sääntelyn kipuraja? Mikäli teollisuuden kilpailukykyä ei oteta sääntelyssä riittävästi huomioon, sääntelystä voi tulla kilpailukykyä heikentävä tekijä. Geopoliittinen kriisi tuo tullessaan myös talouskriisin ja siitä selviämiseen tarvitaan kilpailukykyisiä yrityksiä.
Ydinvoima uudelleen ratkaisevassa asemassa
Nykytilanne on osoittamassa, että irrottautuminen Venäjän maakaasusta saattaa tarjota uuden mahdollisuuden myös ydinvoimalle Euroopassa. Yksi kiinnostava alue on pienet modulaariset ydinvoimalaitokset eli SMR:t. Laitosten kaupallistuminen ottaa vielä jonkin aikaa ja sitä ennen onkin tärkeä luoda mm. lainsäädännölliset edellytykset näiden laitosten rakentamiselle.
Suomessa ydinvoiman hyväksyttävyys kansalaisten keskuudessa on historiallisen korkealla, mutta tilanne ei ole samalainen kaikkialla Euroopassa, vaikkakin Euroopan komissio on pitkän odotuksen jälkeen ehdottanut ydinvoiman sisällyttämistä kestävän rahoituksen taksonomiaan.
Vety keskeiseen rooliin
Yhdessä skenaariossamme pyörittelimme Euroopan vetyintegraatiota. Siinä talouskasvu olisi vahvaa ja ilmastokysymykset ohjaisivat energiapolitiikkaa erittäin voimakkaasti. Vahva eteneminen ilmastoasioissa ja vetyverkko vahvistaisivat EU:n integraatiota.
Euroopan vetyintegraatio on skenaario, joka vastaa pitkälti nykyhetkenkin poliittista tahtotilaa, EU:n komissio korostaa vedyn roolia aloitteissaan varsin vahvasti. Selvää on, että integraation toteutuminen edellyttää hyväksyntää kaikille hiilidioksidineutraaleille energian muodoille.
Vedyn odotetaan olevan keskeisessä roolissa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa tulevaisuudessa. Näin ollen näyttäisi siltä, että Ukrainan sota vahvistaa tämän skenaarion toteutumisedellytyksiä. Toki heikkenevä talouskasvu tuo kehitykselle isoja riskejä.
Entä uusiutuva energia?
Skenaariomme vaihtelivat myös sen mukaan, mikä niissä uusiutuvan energian rooli. Tuulivoiman osalta kuva vaikuttaa selvältä: tuulivoima kasvaa huimaa vauhtia. Käsissämme oleva geopoliittinen kriisi vahvistaa omavaraisuutta ylläpitävien tuotantomuotojen, kuten vesivoiman ja metsäenergian roolia. Veikkaan, että polttamiseen perustuva energiantuotantokin saa jatkoaikaa jo yksinomaan huoltovarmuussyistä.
Skenaariotyömme pohjalta määrittelemme parhaillaan tulevaisuutta koskevia olettamia ja päivitämme strategiaamme. Toimintaympäristömme muuttuu nyt niin nopeasti, että strategiaakin arvioimme varsin tiheään.
Oli energiatulevaisuus millainen tahansa, monipuolinen energiajärjestelmä on siinä valttia. Olennaista on, että EU ja suomalainen yhteiskunta pystyvät tarjoamaan yrityksille mahdollisimman hyvin ennakoitavan ja pitkänteisen toiminta- ja investointiympäristön. Energian saatavuus, kilpailukykyinen hinta ja ympäristöasioiden huomioon ottaminen muodostavat kolmion, jonka kaikkien kärkien pitää olla tasapainossa. Jatkossakin markkinaehtoisuus ja teknologianeutraalisuus ovat tärkeitä pelimerkkejä.