Nuorten ympäristöhuippukokous 2024 järjestettiin Haltian Portin alueella, Nuuksion kansallispuiston kupeessa, Espoossa 25.–26.10. Huippukokoukseen kerääntyi satoja nuoria, 11–29-vuotiaita osallistujia ympäri Suomea. Huippukokous oli nuorilta nuorille, ja se järjestettiin täysin vapaaehtoisvoimin. Pääjärjestäjänä toimi valtioneuvoston kanslian Nuorten luonto- ja ilmastoryhmä NUOLI. Haltian Portin alue tapahtumapaikkana palveli hyvin, sillä alue oli metsän keskellä, ja kaukana pääkaupunkiseudun vilkkaasta liikenteen hälystä.
Tavoitteena oli lisätä nuorten äänen kuuluvuutta keskusteluissa päättäjien kanssa
Huippukokouksen tavoitteena oli lisätä nuorten äänten kuuluvuutta keskusteluissa päättäjien ja asiantuntijoiden kanssa, tavoittaa nuoria ympäri Suomea, sekä tuottaa nuorten julkilausuma, joka luovutetaan päättäjille. Mielestäni kaikki nämä tavoitteet toteutuivat. Huippukokouksessa oli yhteensä kahdeksan eri työpajaa, joissa päästiin keskustelemaan kokouksen teemoista monipuolisesti eri pienryhmissä. Nuoria tuli kokoukseen Lapista asti, joten tavoitimme myös kauempaa tulevia nuoria.
Työpajoissa oli mukana eri alojen asiantuntijoita ja ministeriöiden edustajia, jotka pääsivät suoraan keskustelemaan nuorten kanssa. Nuoret pääsivät kertomaan oman näkemyksensä, ja vaikeista aiheista oli myös asiantuntijat antamassa lisätietoa. Työpajojen ydinviestit luovutimme tapahtuman päätteeksi COP29-ilmastokokouksen ilmastoasioiden neuvottelevalle virkemiehelle Kaarle Kupiaiselle. Kaikki työpajoissa kerätyt nuorten viestit koostamme yhteen nuorten julkilausumaan, minkä valmistelemme lopulliseen muotoon tapahtuman jälkeen, ja luovutamme päättäjille.
Huippukokous rakentui neljälle pääteemalle
Huippukokous rakentui neljän pääteeman ympärille: kestävä ruokajärjestelmä, metsät ja luonnon monimuotoisuus, hyvä elämä planeetan rajoissa ja ilmasto. Näistä kolme ensimmäistä ovat NUOLIn pääteemat ensimmäiselle toimikaudelle, ja ilmasto otettiin mukaan neljäntenä pääteemana, koska tapahtumassa oli kaksi työpajaa, jotka selkeästi rakentuivat ilmastoteeman ympärille.
Huippukokous oli kaksipäiväinen, joista ensimmäinen oli suunnattu järjestötoimijoille. Pohjustimme järjestötoimijoiden kanssa lauantain pääpäivänä työstettävää julkilausumaa, ja kuulimme järjestöjen näkemyksiä pääteemoistamme. Yhdistämme järjestöjen kanssa tuotetut ydinviestit lauantaina tulleisiin viesteihin. Järjestöt ovat nuorten aktiivisen osallistumisen kannalta välttämättömiä, sillä nuoret kokevat, että yhdessä on helpompi saada äänensä kuuluviin, kuin yksin. Kävimme järjestöedustajien kanssa myös läpi ympäristötunteiden käsittelyä, sillä ympäristökriisien ajassa on todella tärkeää, että mahdollistamme tilan ja ajan vaikeiden tunteiden käsittelyyn, ja otamme myös aikaa itsellemme. Lepo on osa vaikuttamisprosessia.
Työpajat muodostivat ohjelman rungon
Työpajoja oli järjestämässä lukuisia eri yhteistyökumppaneita. Näihin lukeutuivat Operaatio Arktis, ympäristöministeriö (YM), maa- ja metsätalousministeriö (MMM), Maaseutuverkosto, Greenpeace Suomi, Luontoliitto, Haltian luontokoulu, Nuoret biodiversiteettivaikuttajat, Nuorisotutkimusseura sekä EU-rahoitteinen luontokadon pysäyttämiseen tähtäävä Priodiversity LIFE -hanke.
Kestävän ruokajärjestelmän, Priodiversity LIFE -hankkeen ja YM:n työpajoissa päästiin suoraan vaikuttamaan ministeriöiden valmisteilla oleviin strategioihin. Kestävän ruokajärjestelmän työpajassa nuoret pääsivät vaikuttamaan Petteri Orpon hallituksen ruoantuotannon pitkän aikavälin strategiaan, Priodiversity LIFE -hankkeen työpajassa tuotettiin monimuotoisuusmanifesti, joka luovutetaan ensi vuonna perustettavalle luonnon monimuotoisuuteen keskittyvälle ministeriöiden verkostolle, ja YM:n työpajassa päästiin vaikuttamaan uuteen, ilmastolain mukaiseen keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmaan.
Teimme tapahtumassa myös yhteistyötä Nuorisotutkimusseuran kanssa, jonka järjestämä työpaja pohjautui NUOLIn ja Nuorisotutkimusseuran kyselytutkimukseen, joka suunnattiin nuorille järjestötoimijoille. Kyselytutkimuksessa selvitettiin nuorisojärjestöjen resursseja, kokemuksia ja mahdollisuuksia ilmasto- ja ympäristötyössä. Viime vuosina nuorisotutkimuksen merkitys on kasvanut, ja nuorten panos ympäristöön liittyvässä päätöksenteossa on huomattu. Nuoret halutaan ottaa yhä vahvemmin osaksi tutkimusta ja päätöksentekoa. Oli todella tärkeää, että nuorten ympäristöhuippukokoukseen saatiin myös vahva nuorisotutkijoiden edustus.
Lisäksi työpajoissa päästiin myös pohtimaan ilmastointerventioita eli sitä, voiko lämpenevää ilmastoa viilentää ja rahan merkitystä ympäristöystävällisessä liiketoiminnassa ja miten rahan voisi suunnata parempaan. 11–15-vuotiaille järjestettiin omat työpajat. Toisessa näistä Luontoliiton johdolla tuotettiin video, missä lapset pääsivät näyttelemään ruoantuotannon tulevaisuuden utopiaa ja dystopiaa. Videon viesti päättäjille on, että lapset haluavat utopiaa, eivät dystopiaa. Ilmastonmuutoksen myötä ruoan saatavuus tulee olemaan yhä epävarmempaa, ja ruoka on yksi ihmisten perustarpeista. Lisäksi Haltian luontokoulu järjesti 11–15-vuotiaille kansallispuistosimulaattorin metsän siimeksissä, jossa perustettiin leikkimielisesti uusia kansallispuistoja Suomeen, ja tavoitteena oli tehdä omasta alueesta mahdollisimman monimuotoinen lajien ja elinympäristöjen osalta.
Nämä eri työpajat muodostivat koko ohjelman rungon. Lisäksi tapahtumassa oli paneelikeskustelu nuorten vaikuttamisen poluista, missä keskustelemassa olivat kansanedustaja Atte Harjanne, metsäaktiivi Minka Virtanen, Itämeren asiantuntija ja John Nurmisen säätiön viestintäasiantuntija Säde Mäkipää, maatalouspolitiikan asiantuntija Tuuli Orasmaa ja nuorten ilmastodelegaatti Antti Regelin. Paneelikeskustelussa nuoret saivat paljon konkreettisia esimerkkejä siitä, miten voi vaikuttaa, ja miten erilaista vaikuttaminen voi olla. Nuorille on tärkeää saada tietää, että jokaisella pienelläkin teolla on merkitys, ja vaikuttaa voi monella eri tavalla, oli se sitten esimerkiksi mielenosoituksiin osallistuminen, tapahtumien järjestäminen tai omassa arjessa kestävien valintojen tekeminen tai lähipiirissä vaikuttaminen.
Nuoria kiinnostavat ympäristöasiat ja asiantuntijat haluavat dialogiin nuorten kanssa
Olen todella tyytyväinen tapahtuman järjestelyihin. Tapahtumaa ei olisi ollut mahdollista toteuttaa ilman ulkopuolista rahoitusta, ja olemme erittäin kiitollisia kaikille tapahtuman sponsoreille, jotka olivat Pohjolan Voima, Relex-säätiö, Tiina ja Antti Herlingin säätiö, Priodiversity LIFE -hanke, Maj ja Tor Nesslingin säätiö, Lapsistrategia, Uudenmaan liitto, Metsähallitus, ympäristöministeriö ja Operaatio Arktis.
Itselleni oli todella merkityksellistä päästä näkemään se, että nuoria kiinnostaa ympäristöasiat, ja asiantuntijat ja ministeriöiden edustajat haluavat päästä dialogiin nuorten kanssa. Usein tuntuu turhauttavalta, kun päätöksiä ei tapahdu, ja nuoria ei kuunnella. Mutta jos tarpeeksi monta nuorta kokoontuu yhteen, sanoma on mahdollista viedä päättäjille. Nuorista voi myös tulla tulevaisuuden päättäjiä. Nuoret eivät ole vain tulevaisuuden työntekijöitä, vaan he ovat voimavara, tässä ja nyt.
Huippuvuorilla näin omin silmin, miten ilmastonmuutos vaikuttaa jäätiköihin
Vietin kevään 2024 Huippuvuorilla opiskelijavaihdossa, jossa opiskelin arktista geofysiikkaa, ja pääsin ainutlaatuisten mittausten äärelle, kun mittasimme jäätiköiden ja merijään rakenteita ja sulamisnopeuksia ja sitä, miten ilmastonmuutos näihin vaikuttaa. Näin omin silmin sen, miten nopeasti jäätiköt sulavat, ja miten tärkeää on lisätä tutkimusta arktisilla alueilla, ja tehdä nopeita päätöksiä päästöjen vähentämiseksi. Jäätiköiden sulamisella ja Arktisen merijään pinta-alan pienenemisellä on merkittäviä vaikutuksia paitsi globaaliin ilmastoon, myös Arktisen alueen herkkiin ekosysteemeihin. Huippuvuorilla olin myös osa nuorten muodostamaa Arctic Climate Action -ryhmää, jossa keskustelimme paikallisten asukkaiden ja kansainvälisten opiskelijoiden ja tutkijoiden kanssa Arktista aluetta uhkaavasta ilmastokatastrofista.
Ilmastohätätila on globaali, ja Arktinen alue lämpenee kaikista nopeimmin. Tarvitsemme globaalia yhteistyötä ja ymmärrystä siitä, että Suomessakin tehtävät päätökset heijastuvat muualle maailmaan, ja muualla maailmalla tehtävät päätökset heijastuvat Suomeen. Olemme valitettavasti jo lähellä keikahduspisteitä, ja tarvitsemme myös tutkimusta ilmastointerventioista, ja niiden tuomisen mukaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Samaan aikaan on tärkeää vähentää päästöjä merkittävästi nykyistä enemmän, ja tehdä muita kestäviä päätöksiä, esimerkiksi metsien, meidän hiilivarastojen, suojelemiseksi.
Julkilausuma viestii päättäjille, mitä nuoret haluavat muuttuvan ympäristöpäätöksenteossa
Tästä eteenpäin NUOLI tulee järjestämään nuorten ympäristöhuippukokouksia joka toinen vuosi, eli seuraava tulee olemaan vuonna 2026. Tänä vuonna tuotettu nuorten julkilausuma tullaan luovuttamaan COP29-ilmastokokouksen ilmastoasioiden pääneuvottelijoille Azerbaidzanissa ja Suomen hallitukselle. Lähetämme julkilausuman myös mepeille sekä kansanedustajille.
Julkilausuma tulee olemaan NUOLIlle tärkeä työkalu, kun viestimme päättäjille siitä, mitä nuoret haluavat muuttuvan ympäristöpäätöksenteossa. NUOLIn tavoitteena on tukea ministeriöitä nuorten osallistumisen suunnittelussa, toteutuksessa ja vaikutusten arvioinnissa, ja nuorten ympäristöhuippukokous ja julkilausuma ovat tämän tavoitteen toteutumisessa todella tärkeitä.
Aaro Sariola
Tapahtuman ohjelmapäällikkö ja NUOLIn jäsen
Kuva: Loviisa Etto