Vaikka kuluvana talvena pakkaspäivät ovatkin jääneet vähemmälle, eivät ne kokonaan ohi ole. Epävakaan geopoliittisen tilanteen siivittämänä olen toisinaan kuullut keskustelua siitä, voimmeko luottaa siihen, että sähköä koteihin ja kotimaiselle teollisuudelle kylminä kausina riittää.
En olisi niin huolissani.
Suomessa noin kolme neljäsosaa kaukolämmöstä syntyy niin kutsuttujen yhteistuotantolaitosten lämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Harva kuitenkaan tietää, että hyisinä talvipäivinä meidän suomalaisten käyttämästä sähköstä lähes 30 % tulee juuri näistä laitoksista. Itse asiassa laitokset tuottavat sähköä parhaimmillaan yhteensä yli kaksi kertaa Olkiluoto 3:n tehon.
Tällaisia voimaloita voi nähdä esimerkiksi paperi- ja sellutehtaiden yhteydessä, ja niiden energiantuotanto on kierrätystä puhtaimmillaan: paperin ja sellun valmistuksesta ylijäävät sivuvirrat, joita ei voida muutoin hyödyntää, poltetaan. Syntynyt höyry käytetään tehtaan tuotantoprosessissa ja tehtaan läheisen kaupungin lämmittämiseen kaukolämmöllä.
Edellä mainittuja sivuvirtoja ovat vaikkapa puun kuori, oksat, latvat ja hake. Lisäksi lämpöä toimitetaan kaukolämmöksi kaupunkilaisille. Esimerkiksi Pietarsaaren ja Lappeenrannan asukkaiden kodit lämpiävät valtaosin sikäläisen yhteistuotantolaitoksen tuottamalla energialla. Samaan aikaan laitos tuottaa sähköä, kun sitä eniten tarvitaan.
Ja mikä vielä parempaa, niin oksien, latvojen ja hakkeen polttamisessa syntyvää tuhkaa voidaan käyttää metsälannoitteeksi tai maanrakennukseen. Otan esimerkkinä Porin Prosessivoiman, jonka energiantuotannossaan syntyvästä tuhkasta 100 % menee hyötykäyttöön. Lisäksi kattilan jälkeinen savukaasujen lämmöntalteenotto ottaa savukaasuista kaiken lämmön talteen kaukolämmöksi ja nostaa laitoksen energiatehokkuuden korkealle tasolle.
Kaukaan Voimassa syntyvää lentotuhkaa taas käytetään esimerkiksi metsän lannoittamiseen. Syksyllä 2023 jopa puolet tuhkasta meni tähän käyttöön. Loppu tuhka toimitetaan maanrakennukseen.
Mielestäni saamme olla ylpeitä tällaisista kotimaisista ratkaisuista, joiden avulla meidän suomalaisten käyttöön saadaan lämpöä silloin kuin sitä eniten tarvitsemme: ilman yhteistuotantolaitoksia maamme energiaturvallisuus olisi heikompi. Yhteistuotanto vastaa kysyntään silloin, kun lämmölle ja sähkölle on eniten tarvetta ja tukee näin toimitusvarmuutta etenkin talvikausina.
Vaikka osa meistä saattaa kokea polttolaitokset vanhanaikaisiksi, ovat ne uudistuneet voimakkaasti viimeisten vuosien aikana. Monilla voimalaitoksilla on panostettu energiatehokkuuteen ja tuotannon joustavuuteen. Pidetään kaupungeissamme sijaitsevista yhteistuotantolaitoksista hyvää huolta – suomalaisten kotien ja teollisuuden hyväksi.
Jarmo Tervo
Toimitusjohtaja
Kaukaan Voima Oy, Lappeenranta
Johtaja, teknologia ja projektit, Pohjolan Voima Oyj