Onko energia-alalla aitoa rohkeutta palkata ympäristöaktivistia sparraamaan yhtiötä vastuullisuusteemoissa? Onko yhtiöissä riittävästi ei-suomea puhuvia työntekijöitä? Voisiko kukaan taiteilija edes harkita energiaa työmaakseen?
Vastaukset ovat yksinkertaisia: ei, ei ja ei.
Energia-ala kärsii kroonisesta monimuotoisuuden puutteesta.
Energiateollisuuden tilastojen mukaan alan työntekijöistä jopa 76 prosenttia on miehiä ja lähes kaikki puhuvat äidinkielenään kotimaisia kieliä. Yhtiöt ovat kuitenkin sitoutuneet siihen, että sukupuolten välinen tasa-arvo saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Kielellisestä tasa-arvosta ei keskustella ja sitä perustellaan usein totutuilla toimintamalleilla. Monimuotoisuus nähdään toissijaisena asiana ja teema hukkuu perinteisen tekemisen jalkoihin.
Näin ei pitäisi olla.
Tarvitsemme monimuotoisuutta, koska ala on suuressa muutoksessa. Tarvitsemme uusia kykyjä ja erilaisia ajatuksia. Tarvitsemme innovaatioita turvaamaan energian saatavuutta entistä niukemmilla resursseilla. Tarvitsemme asiakasymmärrystä ja tuotteistamista. Tarvitsemme maailman muutosten tulkkeja ja rohkeita visionäärejä.
Rohkeutta tulisi olla alan sisällä ja myös sen ulkopuolella.
Meidän pitäisi olla houkutteleva toimiala, joka uskaltaa tarttua uusiin ajatuksiin ja mahdollisuuksiin. Työnhakijalla puolestaan tulisi olla rohkeutta nähdä energia-ala muunakin kuin perinteisenä turbiininpyörittäjäorganisaationa ja lähettää hakemuksia yhtiöihin.
On ihmeellistä, että energia-ala ja tulevaisuuden superosaajat eivät löydä toisiaan, vaikka tavoitteemme ovat yhteisiä.
Tämän päivän kolmekymppisten kriisinsietokykyä on koeteltu lapsuudesta saakka uutisilla globaaleista kriiseistä ja ilmastonmuutos on yhteinen sukupolvikokemuksemme. Olemme käyttäneet ääntämme ilmaston ja luonnon puolesta. Miksi kuitenkaan meidän ikäpolvemme edustajia ei vielä riittävästi nähdä alalla?
Olen pohtinut miten lisätä alan veto- ja pitovoimaa, koska minusta energia-alalla tehdään tärkeitä ilmasto- ja ympäristötekoja – ja samalla pidetään suomalaiset rattaat pyörimässä.
Ratkaisujen tulisi kannustaa sekä työnantajia että potentiaalisia alan tulevaisuuden tekijöitä. Niiden tulisi kannustaa myös työyhteisöjä, joiden rooli yhteishengen rakentajina ja muutoksen mahdollistajina on tärkeä.
Ensinnäkin energia-alan tulisi sanoittaa ajatuksiaan uudelleen ja käsitellä aiheita tuorein keinoin. Alan viestinnässä on käytetty viime aikoina rohkeampia otteita, mutta vakautta ja perinteitä henkivien mielikuvien rinnalle tulisi tuoda vahvemmin visiot, visuaalisuus ja tarinankerronta. Voisiko näinkin merkityksellistä asiaa käsitellä esimerkiksi taiteen keinoin?
Toiseksi tarvitsemme rohkeampaa rekrytointia ja monimuotoisuutta vaalivia työyhteisöjä. Aihe koskee jokaista alalla työskentelevää. Miten itse voisit myötävaikuttaa työyhteisön diversiteettiin? Olla ennakkoluulottomampi? Ottaa muita paremmin huomioon? Vähentää vastakkainasettelua? Puuttua rasismiin ja syrjintään? Toivottaa uusi ja erilainen tervetulleeksi?
Kolmas ratkaisu olisi koulutuspolitiikan tuominen tiiviimmäksi osaksi energiapolitiikkaa. Oppiaineiden tulisi ottaa poikkitieteellisyys ja työelämävalmiudet entistä paremmin huomioon esimerkiksi erikoistumisopintoja suunnitellessa. Itse olisin kymmenisen vuotta sitten toivonut erilaisten urapolkujen esittelyä ja rohkaisua ottaa kursseja muiden korkeakoulujen tekniikan tiedekunnista.
Neljänneksi energia-alalla tulisi olla rohkeutta hakeutua aktiivisesti vuoropuheluun vieraiden kuplien kanssa. Meillä Pohjolan Voimassa eräässä tilaisuudessa ajattelua ravistelivat ja riemastuttivat muun muassa piispa, nykyisyysselittäjä, kirjailija ja kehitysyhteistyön asiantuntija. Jotta ihmiset rohkaistuisivat, pitää alan olla aidosti vuorovaikutteinen. Voisiko alan oma rohkeus rohkaista myös energia-alaan kriittisesti suhtautuvia, loistavia tulevaisuuden tähtiä uskaltautumaan energia-asioiden pariin – tuomaan meille uutta ajattelua?
Meillä on kaikki mahdollisuudet tehdä monimuotoisuudesta kilpailuvaltti kiristyvässä kilpailussa osaajista. Tosiasioiden tunnustaminen on viisauden alku.
Miikka Koski
Yhteiskuntasuhdepäällikkö
Pohjolan Voima Oyj