Energiankulutuksen ja tuotannon välistä epätasapainoa voidaan vähentää kehittämällä säätövoimaa ja energian varastointia. Siihen Pohjolan Voimassakin keskitymme, sillä meillä on jatkossakin energian tuottajan lisäksi merkittävä säätäjän ja oikea-aikaisen toimijan rooli. Energian varastoiminen on välttämättömyys, jolla voidaan ratkaista uusiutuvan energian tuomat haasteet.
Energiajärjestelmän on oltava dynaaminen kokonaisuus, jossa eri osat palvelevat yhteiskunnan hiilineutraaliustavoitteita. Me olemme merkittävä osa tätä kokonaisuutta, sillä olemme isossa roolissa hiilineutraalin säätövoiman tuottajana. Pystymme tukemaan uusiutuvien kasvua kehittämällä säätökykyämme ja oikea-aikaisuuttamme.
Energiaa ei ole varaa hukata
Uusiutuvan energian – lähinnä aurinko- ja tuulivoiman – lisääntyessä sähköntuotannon heilahtelu voimistuu. Se luo haasteita sähköjärjestelmälle, jossa toiminnan edellytyksenä on kulutuksen ja tuotannon tasapaino. Säästä riippuvaisen tuotannon kasvaessa säätökyvyn merkitys korostuu entisestään.
Vastausta vaaditaan nyt isoon kysymykseen: Miten pystymme jatkossa varmistamaan tuon tasapainon. Meillä ei myöskään ole varaa hukata energiaa – edes silloin kun sitä on runsaasti tarjolla.
Kapasiteetin vajeet ja toisaalta ylitarjonta ratkaistaan joustavalla tuotannolla ja kulutuksella sekä varastoinnilla. Vesivoiman altaat ovat tällä hetkellä käytössä oleva paras varastointikeino, mutta se ei yksinään tulevaisuudessa ratkaise lisääntyvän tuulivoiman kapasiteettivaihtelua.
Miten energiaa sitten pitäisi varastoida?
Voimalaitosaltaiden vesimassat ovat edelleen edullisin tapa energian varastointiin. Toinen kustannustehokas tapa on lämmön varastointi kuumana vetenä kuten kaukolämpöjärjestelmän lämpöakuissa tehdään. Näiden keinojen lisäämisessä tulee kuitenkin nopeasti rajat vastaan.
Tästä syystä energian uudet varastointiteknologiat ovat nousemassa entistä suurempaan arvoon ja niiden merkitys ymmärretään aiempaa paremmin. Kehitystyötä on tehtävä, sillä säätövoimaa on myös poistunut kentältä.
Vetyyn liittyvien mahdollisuuksien lisäksi esillä ovat olleet sulasuola-akut, nesteytetty ilma, virtausakut, Li-ion akut ja superkondensaattorit. Osa varastointivaihtoehdosta on jo kaupallisessa käytössä, mutta samalla niitä kehitetään jatkuvasti edelleen. Osa on demonstraatiovaiheessa. Tällaisia ovat esimerkiksi kiviainekseen tai sulasuolaan varastoiminen. Kiinassa on myös jo valmistumassa 800 MWh (200 MW) virtausakku. Maailmalla on demovaiheessa myös useita nesteytettyyn ilmaan perustuvia ratkaisuja.
Realismia on kuitenkin se, että useimmat kehittelyn alla olevat energian varastointiteknologiat ovat edelleen liian kalliita. Tämä ei silti tarkoita, etteikö niissä olisi paljon mahdollisuuksia. Energian lisääntyvä hintavolatiliteetti ja teknologian kehityksen tuoma kustannusten aleneminen tekevät varastointiratkaisut yhä kiinnostavimmiksi.
Mikä teknologia lopulta valikoituu?
Se, mikä varastointitapa lopulta osoittautuu investointi- ja käyttökustannuksiltaan järkeväksi, riippuu kovin monesta asiasta. Toimintaympäristön muutokset sen lopulta määräävät. Varastoinnin pitää olla kannattavaa. Yritysten ensimmäiset investoinnit edellyttävät todennäköisesti tukea yhteiskunnan tukea. Hyvinä esitaistelijoina ovat vetyhankkeet, joita on jo useita käynnissä.
Kehittämisen keskiössä on lopulta oikea-aikaisuus. Markkinahinnan vaihtelu luo sekä tarpeen että mahdollisuudet. Energiaa pitää varastoida oikeiden hetkien varalle.
Teknologiat eivät vielä ole kannattavia, eivät kaikki lähellekään toteutettavissa, mutta kyllä se päivä sieltä vielä tulee. Me tiedämme, että uusiutuvan energian kasvu tuo lisäarvoa meidänkin tuotannollemme, kunhan me itse pystymme kehittämään joustavuuttamme ja oikea-aikaisuuttamme.