Maaliskuun lopulla saimme upean tunnustuksen: Great Place To Work® -sertifikaatti myönnettiin erinomaisesta työntekijäkokemuksesta. TrustIndex-tuloksemme, 95 %, vahvisti sen, minkä tiedämme arjesta: Pohjolan Voimassa on hyvä olla. Tämä ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen kulttuurityön tulosta. Omalla kohdallani työ on jatkunut jo 13 vuotta, joiden aikana olen nähnyt, miten kulttuuria rakennetaan systemaattisesti – mutta ei koskaan valmiiksi. Tässä blogissa kerron meidän 40 hengen asiantuntijaorganisaation näköisestä kulttuurista ja jaan menestysreseptimme.
Kun minulta kysytään, mikä tekee Pohjolan Voimasta ainutlaatuisen työpaikan, vastaan: kokemus työn merkityksellisyydestä, vahva luottamus työntekijän ja työnantajan välillä, sekä avoimuus ja osallistaminen. Nämä eivät ole sattumaa, vaan kumpuavat siitä, että meillä ihmiset ovat mukana kaikessa: arvojen määrittelystä strategian rakentamiseen ja arjen päätöksiin saakka.
Strategiamme on yhdessä muotoiltu suunta. Kun siihen saa itse vaikuttaa, on myös helpompi nähdä oma paikkansa sen toteuttamisessa. Samalla tavoin yhdessä päätetyt arvomme eivät kaipaa erillistä perehdytystä. Ne näkyvät siinä, miten toimimme, teemme päätöksiä ja kohtaamme toisemme päivittäin.
Yhteinen tekeminen näkyy myös arjen valinnoissa. Tällä hetkellä pohdimme yhdessä, millaiset toimitilat tukisivat työtämme parhaiten. Se on osa kulttuurimme jatkumoa: kun päätökset tehdään osallistavasti ja erilaisia näkökulmia kuunnellen, niihin sitoudutaan luonnostaan.
Yhteisöllisyyttä vahvistetaan myös yli maantieteellisten rajojen
Joustotyö on yksi henkilöstömme eniten arvostamista käytännöistä. Samalla se asettaa uudenlaisia vaatimuksia yhteisöllisyydelle, koska työtä voi tehdä ajasta ja paikasta riippumatta. Etätyö voi helposti eriyttää, ellei sen vastapainoksi luoda tilaa yhdessäololle. Siksi olemme sopineet selkeät hetket, jolloin kokoonnumme kasvokkain.
Viikoittainen perjantaitietoisku on yksi näistä hetkistä, jolloin keräännymme kaikki koolle. Jaamme ajankohtaista tietoa, opimme toisiltamme ja toisistamme. Mukana on leikkimielisiä haasteita, kuten ”tunne työkaverisi”, sekä vapaaehtoistyöhaasteita, joissa tiimit haastavat toisensa tekemään hyvää. Näin olemme esimerkiksi päätyneet rakentamaan porukalla linnunpönttöjä. Pieniä tekoja, joilla on ollut yllättävän suuri vaikutus yhteishenkeen.
Koska toimimme useilla paikkakunnilla, yhteisöllisyyttä rakennetaan myös yli maantieteellisten rajojen. Toimipistevierailut auttavat tutustumaan toisten yksiköiden arkeen ja lyhentävät henkistä etäisyyttä paikkakuntien välillä. Ne rikastavat näkökulmia ja rikkovat tiimirajoja.
Myös kehityskeskustelut tukevat yhteisöllisyyttä. Ne poikkeavat perinteisestä kaavasta, sillä työntekijä voi halutessaan valita mukaan kollegoita tai tehtäväesihenkilöitä, joiden kanssa haluaa käydä kehittävää ja tuen ympärille rakentuvaa keskustelua.
Oppiminen ei pysähdy työpöydän ääreen
Oppiminen on meillä jatkuvaa, ja välillä se tapahtuu kaukana omalta työpisteeltä. Olemme tehneet yhdessä oppimismatkoja, joilla on syvennytty esimerkiksi EU-lainsäädäntöön ja poliittisiin rakenteisiin Brysselissä sekä seurattu ydinvoiman tuotantoa paikan päällä Olkiluodossa. Myös arjessa osaamistamme kehitetään aktiivisesti: sähkömarkkinoista työhyvinvointiin, niin omien kuin ulkopuolisten asiantuntijoiden johdolla.
Olemme halunneet tuoda asiakkaat lähelle organisaatiotamme, ja he ovat meille myös tärkeä oppimisen lähde. Kun asiakkaamme kertovat, mitä merkitsemme heidän näkökulmastaan ja mitä lisäarvoa heille tuotamme, syntyy arvokasta ymmärrystä työmme vaikutuksista ja merkityksellisyydestä.
Oppimista tapahtuu myös jakamalla asioita toisillemme. Avoimuus onkin yksi kulttuurimme kantavista rakenteista. Sisäisen viestinnän iskuryhmä kehittää jatkuvasti keinoja varmistaa, että tieto kulkee ja kaikki kokevat olevansa tiedon ja yhteisen keskustelun äärellä. Meillä ei odoteta jatkuvaa äänessä olemista, mutta jokaisella on lupa, tuki ja mahdollisuus tulla kuulluksi.
Ilmapiiri on tärkein onnistumisen mittari
Uskon, että kaiken perustana on vahva luottamus. Mikromanageerausta en tunnista meillä lainkaan. Jokaisella on vapaus kehittää työtään ja vastata siitä itse, omalla asiantuntijuudellaan. Mutta vapaus ei tarkoita yksin jäämistä. Tukena ovat esihenkilöt, kollegat ja koko työyhteisö.
Itsensä johtamista olemme vahvistaneet koko organisaation kattavalla ohjelmalla. Se on tuonut ymmärrystä paitsi omasta tavasta toimia, myös toistemme erilaisista työskentelytyyleistä. Palautetta keräämme säännöllisesti. Erilaisten kyselyiden ja mittausten tuloksia käydään yhdessä läpi ja niihin reagoidaan.
Silti tärkein mittari on arjen ilmapiiri: tunnelma, vuorovaikutus sekä se, miten ihmiset kokevat työnsä ja toisensa. Näitä aistitaan lähityöskentelyssä päivittäin, eikä niitä voi käskeä syntymään. Ne voi vain rakentaa.
Kulttuurimme ei ole valmis, eikä sen pidäkään olla. Emme kuitenkaan keskity etsimään vikoja, vaan vahvistamaan sitä, mikä toimii.
Tiina Nyström
johtaja, laki- ja henkilöstöasiat
Pohjolan Voima Oyj