Millaisia vaikutuksia vesivoiman rakentamisella sodan jälkeen oli lappilaisten elämään? Miksi siitä on tärkeää edelleen puhua? Mitä voimayhtiö Pohjolan Voima tekee nyt lappilaisen luonnon ja vaelluskalojen eteen? Tällaisiin keskusteluihin sukelsin Rovaniemellä.
Osallistuin 20. elokuuta Rovaniemellä järjestettyyn lappilaisia konflikteja käsitelleeseen seminaariin ja sen paneelikeskusteluun. Seminaari liittyi syyskuussa ensi-iltaan tulevaan Karvalakkioopperaan, jonka tukijoita olemme. Sekä ooppera että seminaari käsittelevät Kemijoen lohen menetystä ja sodan jälkeen rakennetun vesivoiman vaikutuksia alueen elinkeinoon ja elämään. Seminaarissa esille nousivat myös saamelaisten totuus- ja sovintokomission haasteet ja uskontoon liittyvät konfliktit.
Traumat kulkevat yhä mukana
Juuret, historia, kokemukset ja traumat yhdistävät meitä. Ne kertovat meille, keitä olemme ja miten erotumme muista. Tämä korostui seminaarissakin.
Kansakuntana varmaan kaikista merkityksellisin osa tarinaamme on toinen maailmansota. Erityisesti Lapissa, jonka polttaminen erotti paikallisväestön kokemukset vahvasti muusta Suomesta. Sota koski koko yhteiskuntaa ylimmältä tasolta jokaisen yksittäisen ihmisen ja perheen elämään asti. Se oli valtava trauma, joka yhteisesti ”päätettiin” jättää käsittelemättä.
Sotien jälkeen, tuhon keskellä oli aika, jolloin keskityttiin jälleenrakentamiseen ja uuden synnyttämiseen, kasvuun. Kasvu toi hyvinvoinnin kansalaisille ja Suomelle aseman yhtenä maailman onnistuneimmista valtioista. Vasta jälkikäteen huomattiin – kantapään kautta – mitä kaikkea jäi ottamatta huomioon.
Tavoitteena kestävä kehitys
Vesivoimaa rakennettaessa vapaasti kalastettava lohi jäi kehityksen rattaiden väliin. Nyt vaelluskalojen olosuhteiden parantaminen on tärkeämmässä roolissa kuin aiempina vuosikymmeninä. 2000-luvulla on alettu ymmärtää, mitä tilannetta korjaavat toimenpiteet käytännössä voisivat olla. Me Pohjolan Voimassa olemme sitoutuneet parantamaan vaelluskalojen olosuhteita. Parhaimpiin tuloksiin päästään yhteistyöllä ja käyttämällä erilaisia toisiaan tukevia keinoja. Uskomme siihen, että vesivoima ja vaelluskalat voivat elää samassa joessa rinta rinnan.
Entistä tärkeämpää on, että kykenemme katsomaan asioita eri näkökulmista ja sovittamaan erilaiset tarpeet yhteen. Energiakriisin keskellä vesivoiman merkitys kotimaisena, turvallisena ja uusiutuvana energiana on jälleen keskeinen. Turvaahan se koko sähköjärjestelmän tasapainoa ja mahdollistaa sään mukaan vaihtelevan tuuli- ja aurinkosähkön kasvun. Kunhan myös vaelluskalat otetaan huomioon.
Tärkeimpiä ovat teot
Rovaniemen seminaarista itselleni jäi kotiin vietäväksi monta arvokasta asiaa. Ehkä vahvin oivallus oli se, että luottamuksen rakentaminen ja yhteisten ratkaisujen löytäminen edellyttää tapahtuneen tunnistamista ja tunnustamista, myös tunnetasolla.
Uskon, että jokien valjastamisen osalta olemme tunnistaneet ja myös tunnustaneet vaikutukset. Monilta osin olemme jo ratkomassa asioita yhdessä. Siitä en ole ihan varma, olemmeko vielä kyenneet kohtaamaan toistemme tunteet ja erilaiset intressit. Samalla, kun jatkamme pohdintaa, on tärkeintä jatkaa käytännön tekoja. Lopulta vain teot ratkaisevat, eivät puheet.
Riitta Larnimaa, johtaja, viestintä ja yhteiskuntasuhteet, Pohjolan Voima Oyj