Meillä Pohjolan Voimassa on käynnissä monia kestävyyteen liittyviä toimia sekä vesistöissä että maa-alueilla, kun samalla suunnittelemme ja valmistelemme vuotta 2025. Luonnon monimuotoisuusohjelmamme ja vaelluskalastrategiamme ohjaavat vesiympäristöön liittyviä toimia. PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salolla on kädet savessa monissa kehityshankkeissamme, joten kutsuin hänet kertomaan ajankohtaisimpia kuulumisia.
Mitä luonnon monimuotoisuuden ja kala-asioiden tiimoilla sitten käytännössä on meneillään, Jyrki?
”Olemme esimerkiksi valmistelleet tänä vuonna hanketta, jossa vanhasta turvealueesta muokataan kosteikkoa ja erityisesti riekoille sopivaa soidinaluetta. Aiemmin turvetuotantoon käytetty maa-alue palautui hallintaamme ja nyt sitä palautetaan lähemmäs luonnontilaa muuttamalla vesien johtamista. Tällaisen käyttötarkoituksen valitseminen oli meille tärkeää ja huomioimme vastaavat mahdollisuudet muuallakin: Pohjolan Voimalla on metsä- ja maaomistuksia eri puolilla maata ja niistä löytyy myös monenlaisia luonnonympäristöjä.
Jokiin liittyvissä hankkeissa meillä onkin jo pitkä jatkumo. Itse olen erityisen iloinen siitä, että olemme saaneet Iijoella käynnistettyä vaelluskalojen avustetun luonnonkierron, jossa kalat liikkuvat jo molempiin suuntiin. Siirrämme siis kutemaan nousevia kaloja ylimmän voimalaitoksen yläpuolelle ja sieltä taas merelle suuntaavia poikasia alavirtaan vapaille jokialueille. Vaelluspoikasten siirtomäärät lähes viisinkertaistuivat vuodesta 2023 vuoteen 2024 ja kutukalojen ylisiirtoa on tehostettu mm. Kalasydän-kalatien avulla.
Iijoen alimmalla voimalaitoksella, Raasakassa, on puolestaan käynnissä mittava mallinnusprojekti. Selvitämme, miten voimme käyttää niin kutsuttua Raasakan vanhaa uomaa mahdollisimman tehokkaasti vaelluskalojen hyväksi. Uoma on suorassa yhteydessä merelle, joten se voisi toimia kalojen nousureittinä ja lisätä pinta-alaa poikasten tuottamiselle. Tänä vuonna olemme tehneet luotauksia ja veden lisäjuoksutuksia, joiden avulla arviomme uoman potentiaalia. Seuraavaksi etenemme mallinnusvaiheeseen. Ensi vuonna selvitämme tarkemmin myös, millä muilla sivujoilla tai -uomilla olisi potentiaalia kunnostuksiin tai parannuksiin.
Tengeliönjoella taas on jo valmistunut ensimmäinen kahdesta kalatiestä, jotka avaavat valmistuessaan lähes 1000 kilometriä uomia kalojen käyttöön. Kalatiet rakennetaan Tornionlaakson Voiman omistaman Portimokosken voimalaitoksen kohdalle mittavassa yhteistyöhankkeessa.
Nahkiaisten ylisiirrot ovat myös näin syksyllä ajankohtainen asia. Nyt käynnissä on myös nahkiaisiin liittyvä tutkimushanke, jonka tuloksia odotamme mielenkiinnolla. Tutkimuksessa selvitetään, voidaanko tulevaisuudessa seurata ns. ympäristö-DNA:n avulla sitä, missä nahkiaista esiintyy ja minkä verran. Tämä tekniikka auttaisi seuraamaan tarkemmin myös ylisiirtojen jälkeisiä vaiheita.”
Suunnittelun, selvityksen ja toteutuksen eri vaiheissa olevissa toimissa on siis paljon kiinnostavaa seurattavaa. Työpöydillämme näkyy myös vaikuttavuusarviointi: Pohdimme siis parhaillaan sitä, miten voimme arvioida ja mitata toimintamme vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen entistä paremmin. Seuraamme tarkoin myös Science Based Targets for Nature – aloitteen kehittymistä. Pidämme teidät ajan tasalla ja kerromme myöhemmin lisää myös ensi vuoden suunnitelmista.
Katja Permanto
Vastuullisuuspäällikkö, Pohjolan Voima Oyj