Kun osaaminen, oivallukset ja säädösten järkevä toimeenpano osuvat sopivasti yksiin, ympäristö hyötyy, päästöjen vähentäminen säästää kustannuksia ja vältytään investoinneilta, jotka käyvät kenties jo nopeasti tarpeettomiksi. Siis win-win-win.
Päästöjen vähentäminen mielletään teollisuudessa monesti kustannustekijäksi. Tarvittavat toimenpiteet nakertavat usein esimerkiksi voimalaitoksissa tuotettavan energian määrää, koska kattilan hyötysuhde voi huonontua ja savukaasujen puhdistaminen vaatii myös sähköä.
Kymin Voimassa Kouvolassa löysimme kattilan palamisolosuhteiden säädön kehittämisellä ratkaisut, jotka toimivat joka kulmasta:
- vähentävät päästöjä ilmaan
- säästävät kustannuksia
- parantavat kattilan hyötysuhdetta ja
- vähentävät omakäyttösähkön määrää.
Tämä kaikki ei olisi ollut mahdollista ilman järkevää teollisuuspäästödirektiivin toimeenpanoa. Erityisesti kansallinen siirtymäsuunnitelma antoi tärkeän aikaikkunan etsiä ja löytää toimivia teknisiä ratkaisuja.
Suomessa joustot hyödynnettiin
Teollisuuspäästödirektiivin vaatimukset tulivat voimaan vuonna 2016. Se tarkoitti monille voimalaitoksille aiempaa kireämpiä päästöraja-arvoja. Direktiivissä oli kuitenkin sisäänkirjoitettuna hyödyllisiä joustoelementtejä voimalaitoksille päästöraja-arvojen noudattamisen aikatauluun. Näitä olivat esimerkiksi kansallinen siirtymäsuunnitelma ja kaukolämpöjousto. Suomessa nämä joustot osattiin ottaa käyttöön kansalliseen lainsäädäntöön.
Kymin Voima liittyi mukaan Suomen kansalliseen siirtymäsuunnitelmaan. Se antaa tietyn ikäluokan voimalaitoksille aikaa valmistautua tiukempiin päästöraja-arvoihin pääsemiseen kesäkuun 2020 loppuun.
Kymin Voimalle haastavaa oli erityisesti typenoksidien päästöraja-arvon huomattava tiukentuminen. Nykyinen raja-arvo on 600 mg/(n)m3 ja uusi 250 mg/(n)m3. Alkuun ratkaisuna näytti olevan väistämättä investointi uuteen laitteistoon ja uuden kemikaalin, ammoniakkiveden, käyttöönotto.
Apu kehittyneestä säätötekniikasta
Siirtymäsuunnitelmasta saatu lisäaika päästöraja-arvon noudattamisessa käytettiin hyödyksi etsimällä toimenpiteitä, joilla typenoksidien päästöjä voitaisiin vähentää. Yhdessä teknologiatoimittaja Valmetin kanssa päätettiin koettaa vähentää typenoksidien muodostumista kattilassa kehittämällä palamisolosuhteiden hallintaa.
Hyödyntämällä olemassa olevia mittauksia ja dataa kattilan säätöä kehitettiin siten, että polttoaineiden syöttö kattilaan on koko ajan tasainen, ja että polttoainetta ja happea on kattilan eri osissa juuri sopivasti. Tämä kaikki vähensi typenoksidien määrää. Kattilan tulipesäkin rasittuu tasaisemmin, syntyy vähemmän savukaasuja ja kattilan hyötysuhde on parempi.
Tehdyt toimenpiteet ovat riippumattomia polttoaineseoksesta. Kymin Voima käyttää talviaikaan jonkin verran turvetta, joka sisältää typpeä enemmän kuin biomassa. Kattilan säätöjä kehittämällä voitiin välttää investointi, joka voisi tulevaisuudessa osoittautua jopa tarpeettomaksi, kun turpeesta pystytään siirtymään vähemmän typpeä sisältäviin polttoaineisiin.
Kyllä kannatti!
Siirtymäsuunnitelman turvin Kymin Voimalla löydettiin ratkaisu vähentää typenoksideja ilman suurta laiteinvestointia. Myös lisäkemikaalien käyttö voitiin unohtaa. Lähes vuoden käyttökokemuksen jälkeen voidaan todeta: kyllä todellakin kannatti parantaa kattilan säätöä.
Kymin Voiman ratkaisussa yhdistyvät järkevä säädösten toimeenpano, insinöörioivallukset, ympäristöhyödyt ja kustannustehokkuus. Syntyi win-win-win -tilanne, mitä ei aina ensimmäiseksi nähdä ympäristömääräysten lopputulemana.
Rea Oikkonen, ympäristöpäällikkö, Pohjolan Voima Oyj