Melon vesivoimalaitoksen peruskunnostus käynnissä – molemmat turbiinit kunnostetaan tänä vuonna

Melon vesivoimalan turbiinien peruskunnostus on osa PVO-Vesivoiman pitkäjänteistä investointi- ja peruskunnostusohjelmaa. Investointipäätös kunnostuksesta tehtiin vuonna 2024, ja alkuperäisen suunnitelman mukaan molemmat turbiinit kunnostettaisiin vuosina 2025 ja 2026. Viimeksi voimalan laitteistot on peruskunnostettu 1990-luvun lopussa.  – Suunniteltu kunnostus oli ajankohtainen, sillä turbiinit alkoivat olla elinkaarensa loppuvaiheessa. Syksyllä laakerivaurion huomattuamme päätimme kuitenkin aloittaa hankkeen jo marraskuussa 2024.

Haemme Pohjolan Voimaan Helsinkiin projektikoordinaattoria 

projektikoordinaattoria tukemaan projektitiimiämme hankkeen eteenpäin viemisessä. Työsuhde on määräaikainen 31.12.2026 asti. Tehtävän aloitus sopimuksen mukaan. Tehtävässäsi osallistut monipuolisiin projektihallinnon työtehtäviin, kuten aikataulu- ja asiakirjahallinto, dokumentointi, viestintämateriaalien laatiminen sekä resurssien toteutumisen ja kustannusten seuraaminen. Lisäksi tehtävään sisältyy teknisen suunnitteluosuuden koordinointia sekä vastuuta sen etenemisestä. Kaikkea ei tarvitse osata itse, vaan teet yhteistyötä mm. projektipäällikön, talous-, vesivoima-

Iijoen Haapakosken vesivoimalaitoksen turbiinin peruskunnostus valmistui – koko säätökapasiteetti taas käytössä

Vesivoimalaitoksessa turbiinin juoksupyörän toiminta vaikuttaa keskeisesti siihen, kuinka tehokkaasti voimalaitoksessa voidaan tuottaa säätövoimaa. Haapakosken juoksupyörän peruskorjaus aloitettiin syyskuun lopulla 2024 ja se valmistui tammikuun alussa 2025. Ensin koneisto purettiin voimalaitoksella, ja turbiini toimitettiin korjaus- ja muutostöitä varten Andritz Hydro Oy:n tehdastiloihin. Korjattu juoksupyörä saatiin voimalaitokselle joulukuun alussa, ja sen jälkeen koneisto asennettiin, testattiin ja koekäytettiin

Tornionlaakson Voima Oy:n Portimokosken vesivoimalaitoksen turbiini peruskunnostetaan

Peruskunnostuksessa Portimokosken alkuperäinen, vuodelta 1987 peräisin oleva turbiini peruskunnostetaan. Lisäksi kunnostuksen yhteydessä huolletaan turbiinin apulaitteet sekä generaattori. ”Peruskunnostuksen tarkoituksena on parantaa voimalaitoksen toimintavarmuutta sekä lisätä suorituskykyä. Yhdessä kalatieinvestointien kanssa voimalaitoksesta luodaan entistä tulevaisuuskestävämpi”, Tornionlaakson Voima Oy:n toimitusjohtaja Sakke Rantala kertoo. Sään mukaan vaihtelevan energian lisääntyminen sähköjärjestelmässä vaikuttaa vesivoimaloiden laitteistojen käyttöön. Tämä tarkoittaa turbiinien jatkuvaa säätämistä

Sanna Laukkanen on nimitetty Pohjolan Voima Oyj:n rahoitusasiantuntijaksi 

”Sannan vahvan ja monipuolisen treasury-taustan ansiosta saamme kaivattua lisäosaamista paitsi rahoituksen päivittäisiin töihin, mutta myös erilaisiin kehityshankkeisiin ja projekteihin”, toteaa Pohjolan Voiman talousjohtaja Minna Laakso. Tradenomi (YAMK) Sanna Laukkasella on monipuolinen ja pitkä kokemus kassanhallinnan ja rahoituksen back office -tehtävistä sekä konsernin rahoitustoiminnoissa, että pankkialalla. Hän siirtyy Pohjolan Voimaan Uponor Oyj:stä. Toivotamme Sannan lämpimästi tervetulleeksi energiseen

Pohjolan Voima Oyj:n IFRS-tilinpäätökseen oikaisu yhteisyritys Teollisuuden Voima Oyj:n tulososuudesta

23.12.2024 14:53:45 EET | Pohjolan Voima Oyj | Muut pörssin sääntöjen nojalla julkistettavat tiedot POHJOLAN VOIMA OYJ PÖRSSITIEDOTE 23.12.2024   Pohjolan Voima Oyj:n IFRS-tilinpäätökseen oikaisu yhteisyritys Teollisuuden Voima Oyj:n tulososuudesta   Pohjolan Voima Oyj oikaisee vuoden 2023 International Financial Reporting Standardin (IFRS) mukaisen konsernitilinpäätöksen sekä vuoden 2024 puolivuosikatsauksen taloudellisia tietoja. Oikaisu johtuu yhteisyritys Teollisuuden Voima

PUHTI-uutiskirje joulukuu 2024 – ajankohtaista pumppuvoimalaitoshankkeestamme

Viimeisten kolmen kuukauden aikana olemme keskittyneet hankkeessamme Kemijärven Askanselkää koskevaan virtaamamallinnukseen, jonka avulla tavoitteenamme on vastata veden liikkeitä koskeviin kysymyksiin. Meille on tärkeää, että pumppuvoimalaitoksestamme koituu mahdollisimman vähän vaikutuksia Kemijärven vesistöön. Olemme aloittaneet keskustelut Lapin ELY-keskuksen kanssa ja valmistaudumme ympäristövaikutusten arviointiin (YVA). Lue Puhti-pumppuvoimalaitoshankkeen joulukuun 2024 uutiskirje ja tilaa PUHTI-pumppuvoimalaitoshankkeen uutiskirje sähköpostiisi. Julkaisemme PUHTI-uutiskirjettä noin

Pekko Niemi – Energianhallinnan asiantuntija, joka taitaa datan ja sähkömarkkinoiden rajapinnat   

Supersankarihaaveista sähkövoimatekniikkaan    Lapsena Pekko Niemen haaveammatit olivat lennokkaita: ”Lähinnä haaveilin tulevani supersankariksi”, hän naurahtaa. Yläasteella kuva kuitenkin tarkentui, kun tekniikka ja fysiikka alkoivat kiinnostaa. Opinto-ohjaaja neuvoi Pekon teknillisten opintojen pariin, ja lukion jälkeen hän jatkoikin Tampereen teknilliseen yliopistoon opiskelemaan sähkövoimatekniikkaa.    Valintaan vaikuttivat vahva intohimo alaa kohtaan ja varmuus siitä, että sähkövoima tarjoaisi vakaan työllistymisen tulevaisuudessa.

Pohjolan Voima Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi yhteisyritys Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3:n laitostoimittajakonsortion pääomituksen takuuajan töiden rahastoon

11.12.2024 16:30:31 EET | Pohjolan Voima Oyj | Yhtiökokouksen päätökset POHJOLAN VOIMA OYJ PÖRSSITIEDOTE 11.12.2024   Pohjolan Voima Oyj:n ylimääräinen yhtiökokous hyväksyi yhteisyritys Teollisuuden Voima Oyj:n Olkiluoto 3:n laitostoimittajakonsortion pääomituksen takuuajan töiden rahastoon   Olkiluoto 3 EPR -laitosyksikkö (OL3) tilattiin aikoinaan kiinteähintaisena konsortiolta, jonka muodostavat Areva GmbH, Areva NP SAS ja Siemens AG. Konsortion takuuajan

Podcastissa: Resilientti Suomi ‒ kuinka rakentaa kestävää ja toiveikasta tulevaisuutta?

Kuinka sitten rakennetaan toiveikasta sekä kestävää tulevaisuutta? Millaista uudelleenajattelua Suomi tarvitsee? Mitä tarkoittaa kulttuurinen kestävyys ja mikä on sekä kulttuurin että taiteen rooli resilientin Suomen rakentamisessa? Tässä Sähkö tulee töpselistä -podcastin päätösjaksossa syvennytään resilientin Suomen tulevaisuuteen sekä kulttuurin rooliin sen muodostamisessa. Mukana ovat KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen sekä Itä-Suomen yliopiston yhteiskunta- ja kauppatieteellisen tiedekunnan