Kun iso energiantuottaja sitoutuu vuosittain parantamaan energiatehokkuuttaan etukäteen määritellyn määrän megawattitunteja, vastaan tulee välillä yllätyksiä puoleen ja toiseen. Tänä vuonna näin käy PVO-Vesivoimassa.
PVO-Vesivoima tuottaa sähköä vesivoimalaitoksillaan Iijoella, Kemijoella ja Kokemäenjoella. Yhtiö on kuulunut energiatehokkuussopimuksiin vuodesta 2008. Ne ja yhtiön auditoidut energiatehokkuusjärjestelmät edellyttävät toiminnan vuosittaista parantamista siten, että asetetaan selkeät tavoitteet numeroina ‒ energiatehokkuustyössä megawattitunnein (MWh).
Ennakoitua hukkaa ei ollutkaan
PVO-Vesivoimassa vuoden 2020 tavoitteeksi oli asetettu tehostaa energiankäyttöä 600 MWh:lla. Siihen ei nyt päästä, hyvästä syystä. Yhtiössä käytettiin tavoitetta asetettaessa mittatikkuna viime vuonna Melon voimalaitoksessa Kokemäenjoella tehtyä laitoksen ykköskoneen huoltoa. Siitä löytyi ns. solukevuotoja, jotka tilkittiin. Energiaa säästyi.
‒ Oletimme, että vastaavia vuotoja löytyisi myös tänä vuonna kunnostettavasta kakkoskoneesta. Kävi ilmi, että niitä ei ollutkaan. Siitä emme siis saa megawattitunteja pois arvioidulla tavalla, selittää PVO-Vesivoiman kehityspäällikkö Juha Kähkölä.
Vuoden säästötavoite ei siis täyty, mutta se ei muuta isoa kuvaa. Kun PVO-Vesivoima Oy liittyi mukaan energiantuotannon energiatehokkuussopimukseen vuosille 2017‒2025, se asetti välitavoitteen tälle vuodelle 2020, säästöä 1000 MWh. Vuoden 2025 loppuun mennessä kokonaistavoitteeksi asetettiin 2000 MWh säästettyä energiaa. Tavoite saavutetaan reilusti aikaisemmin.
‒ Olemme jo ensi vuoden 2021 lopussa tuossa 2000 MWh:ssa, Kähkölä arvioi.
Valaistukset pian vaihdettu ledeiksi
Suunnitelmien mukaisesti tämän vuoden aikana on mm. käyty läpi valaistusta PVO-Vesivoiman eri toimipaikoilla. Vanhat valot on vaihdettu ledi-valaistukseen mm. Raasakan ja Jumiskon voimalaitosten alueilla.
‒ Olemme vaihtaneet valaistuksia ledi-valoiksi sitä mukaa kun niiden käyttöikä on alkanut tulla tiensä päähän. Sitä on tehty useiden vuosien aikana eri voimalaitosten kunnostusten yhteydessä niin, että kovin paljon ei enää ole jäljellä vaihdettavaa, Kähkölä kertoo.
Isot energiatehokkuushyppäykset on tehty aiempia vuosina. Näin oli varsinkin vuosina 2007‒2013, kun Iijoen neljä voimalaitosta peruskunnostettiin. Sen jälkeen energiansäästöä on etsitty paljon pienemmistä lähteistä. Se työ jatkuu.
Teksti: Riitta Gullman
