Lämpövoimalaitoksen savukaasujen hukkalämmön lämmöntalteenotto on voimalaitoksella merkittävä energiansäästötoimi. Lämmöntalteenottolaitos on rakenteilla Porin Prosessivoiman biovoimalaitokselle, ja selvityksiä erilaisten hukkalämpöjen hyödyntämisestä tehdään myös muilla Pohjolan Voima -konsernin voimalaitoksilla.
Porin Prosessivoiman savukaasujen lämmöntalteenottolaitos valmistuu syksyn 2024 aikana. Syyskuun lopulla laitoksella on tehty testejä ja käyttöönottovaihe on aloitettu.
”Käyttöönottovaiheen on määrä olla ohi vuoden lopulla, jonka jälkeen laitos otetaan käyttöön”, kertoo Pohjolan Voiman projekteista ja teknologioista vastaava päällikkö Jarmo Tervo.
Polttoainetta säästyy 15 prosenttia
Lämmöntalteenottolaitoksessa biovoimalaitoksen savukaasuista otetaan talteen hukkalämpöä kaukolämpöverkkoon. Savukaasujen lämpötila on kattilan jälkeen noin 150 astetta. Kun lämmöntalteenottolaitos otetaan käyttöön, kaasujen lämpötila laskee noin 60 asteeseen, ja myös lauhtuvan vesihöyryn lämpö saadaan talteen.
”Hukkalämpöä pystytään hyödyntämään kaukolämmöksi jopa 40 megawatin teholla. Käytännössä tämä tarkoittaa, että polttoainetta säästyy Porin Prosessivoimassa noin 15 prosenttia”, Tervo laskee.
Pohjolan Voima -konserniin kuuluvat lämmön ja sähkön yhteistuotantovoimalaitokset sijaitsevat teollisuusintegraattien yhteydessä. Niiden prosesseissa syntyy hukkalämpöä savukaasujen lisäksi esimerkiksi jäteveteen. Laitoksilla onkin tehty ja tehdään esiselvityksiä siitä, miten erilaisia hukkalämpöjä voitaisiin ottaa talteen ja hyödyntää.
Lämmöntalteenotto tarvitsee rinnalleen lämpövaraston
”Olisi totta kai järkevää ottaa hukkalämpöä talteen ja säästää varsinaisia polttoaineita. Jotta pystytään hyödyntämään jätevesien sisältämää lämpöä kaukolämmöksi, matalaa saatavaa lämpötilaa on nostettava 30─40 asteesta kesällä 75 asteeseen, talvella sadan asteen paikkeille”, Tervo tarkentaa.
Tämä edellyttää lämpöpumppuja, eikä aivan pieniä. Kyse on kymmenien megawattien lämpöpumpuista, jotka ovat merkittäviä investointeja. Omakotitaloissa puhutaan noin kymmenen kilowatin pumpuista, joten kyse on tuhatkertaisista tehoista.
”Lämpöpumppu käyttää toki sähköä, mutta yhdellä yksiköllä sähköä saadaan jopa viisi yksikköä lämpöä. Se on siis hyvin energiatehokasta.”
”Energiatehokkaaseen kokonaisuuteen kuuluvat lisäksi lämpövarastot, jotka varmistavat, että lämpöä voidaan käyttää silloin, kun niitä tarvitaan. Lämpövarastot ovat tärkeä osa esiselvityksiä”, Jarmo Tervo kuvaa.
Pari vuotta selvityksiä, pari rakentamista
Esiselvityksissä tarkastellaan, millainen kussakin kohteessa on hukkalämmön optimaalinen kokonaisuus ja ovatko lämmöntalteenotto ja energian varastointi investointeina toteuttamiskelpoisia ja kannattavia. Tämä vaihe vie tyypillisesti puolesta vuodesta vuoteen.
Jos investointiajatus päätyy jatkoon, lähdetään tekemään laitoksen esisuunnittelua, mikä vie sekin puolesta vuodesta vuoteen. Näin syntyy lopulta aineistoa, jonka perusteella investointipäätöksiä tehdään. Kun investointipäätös on tehty, rakentaminen vie vuodesta kahteen vuotta.
”Kyse on merkittävistä, laitoksen koosta riippuen kymmenen tai kymmenien miljoonien eurojen investoinneista, jos mukaan tarvitaan lämpöpumppuja, kuten jätevesien hukkalämmön talteenotossa”, Jarmo Tervo kuvaa suuruusluokkia.