Nahkiaisten ylisiirrot Iijoella ja Kemijoella saatiin päätökseensä lokakuussa. Molemmilla joilla jokiin nousevia nahkiaisia otetaan vuosittain kiinni alimman voimalaitoksen alapuolella ja siirretään ylemmäs pääuomaan ja sivujokiin. Nahkiaisvuosi oli heikko, eikä vuosivelvoitteiden tasoa saavutettu. Sää sekä luonnonolot voivat selittää tilannetta osittain, mutta nahkiaisista kaivataan myös lisää tutkimustietoa.
Iijoella PVO-Vesivoiman nahkiaisen ylisiirron vuosivelvoitteena on 60 000 nahkiaista, josta tänä vuonna toteutui hieman yli puolet. Velvoitteiden toteutumisen vaihtelua seurataan pidemmällä aikavälillä velvoitetaseena. Tänä vuonna tase jäi kokonaisuudessaan miinukselle noin 20 000 nahkiaisen verran. Taustalla on aiempien nahkiaisvuosien plussalla oleva tase. Kemijoella PVO-Vesivoiman ja Kemijoki Oy:n yhteinen vuosivelvoite on suurempi, 100 000 nahkiaista, josta toteutui reilut 20 000. Kemijoella tase oli myös jo ennalta negatiivinen aiempien heikkojen nahkiaisvuosien vuoksi.
Heikko nahkiaisvuosi näkyy myös rakentamattomilla joilla
”Ylisiirroilla emme voi täysin korvata sitä, millainen vapaa joki on nahkiaisten elinympäristönä, mutta nyt nahkiaisvuosi on ollut ilmeisen huono myös rakentamattomilla joilla. Tilanne ei siis näytä selittyvän millään yksittäisellä tekijällä. Vähän tutkitusta nahkiaisesta olisi erittäin tärkeää saada lisää tietoa ymmärryksen lisäämiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi”, PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salo kertoo.
”Vuosien välinen vaihtelu on suurta ja siihen vaikuttavat muun muassa pyyntikauden sääolot, kuten tuulen suunta. Tänä vuonna yksi merkittävä tekijä oli Iijoen jokisuun poikkeuksellisen suuret virtaamat, jotka vaikeuttivat pyyntiä. Lisäksi se ohjasi nahkiaisia nousemaan vanhaan uomaan pääuoman sijaan. Nahkiaiset eivät nouse yhtä uskollisesti vain synnyinjokeensa kuin monet muut vaelluskalat. Tämä luo seurantaan ja tutkimukseen omat haasteensa”, Salo sanoo.
Nahkiaisista tarvitaan lisää tutkimustietoa
PVO-Vesivoima on keskustellut mm. Luonnonvarakeskuksen kanssa panostuksista nahkiaistutkimukseen. Tutkimustiedon tarpeita on myös pohdittu keskeisten sidosryhmien kanssa, sillä samojen tutkimusten tekeminen kaikilla alueilla ei ole tarkoituksenmukaista. Työtä on tehty yhdessä mm. paikallisten jakokuntien, Perämeren Kalatalousyhteisöjen Liiton ja Voimalohi Oy:n kanssa.
Iijokisuun jakokunnat ja nahkiaisen pyytäjät ovat olleet huolissaan heikkenevistä nahkaissaaliista ja nahkiaisen tulevaisuudesta. Iissä on jo pitempään vaadittu ylisiirtojen merkityksen ja tuloksellisuuden selvittämistä.
”Tarvitsemme selkeämmän, tutkimustietoon perustuvan tiedon siitä, mihin emonahkiaisia kannattaa siirtää, minkä verran toukkia syntyy ja miten niiden vaellus merelle onnistuu. Varsinkin toukkien tutkiminen on haastavaa, mutta nahkiaistutkimus on nyt herättänyt enemmän kiinnostusta. Kesäkuussa meillä oli myös työpajatyylinen nahkiaispäivä, jossa asiantuntijat puhuivat aiheesta. Lisäksi Iijoen Raasakassa käytössä oleva Kalasydän-kalatie liittyy tulevaisuudessa vahvemmin myös nahkiaisiin, sillä niitä on nyt noussut Kalasydämeen, ja ensi vuonna testaamme kalatietä laajemmin ylisiirtopyyntiin”, Salo sanoo.
Lisätietoja: Jyrki Salo, ympäristöasiantuntija, PVO-Vesivoima Oy, jyrki.salo@pvo.fi,
puh. 050 305 8299
PVO-Vesivoima on Pohjolan Voiman tytäryhtiö, joka tuottaa sähköä vesivoimalaitoksilla Iijoella, Kemijoella ja Kokemäenjoella. Yhtiön sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa. Yhtiön padoissa on kaksi kalatietä Kemijoen Isohaarassa ja sekä yksi Iijoen latvavesillä Kostonjärvellä. Iijoen alimmalla voimalaitoksella on käytössä ylösvaellusta tukeva Kalasydän-kalatie ja ylimmällä voimalaitoksella Haapakoskella Suomen ensimmäinen vaelluskalojen alasvaellusreitti. X (entinen Twitter): @PVOVesivoima. www.pohjolanvoima.fi