Iijoen vesivoimaloita ohjataan Suomen kehittyneimmällä jokisäätöautomatiikalla. Se tehostaa tärkeää säätövoiman tuotantoa sekä lisää energiatehokkuutta kevät- ja syystulvien aikaan.
Vuoden 2022 alussa Pohjolan Voiman vesivoimayhtiö PVO-Vesivoima otti käyttöön Iijoen voimalaitoksillaan prosessinohjaus- ja optimointiohjelmiston, joka tehostaa tärkeää säätövoiman tuotantoa. Se tuo myös lisää energiatehokkuutta ja huomioi ympäristönäkökohdat entistä paremmin.
─ Olemme parantaneet ohjelmiston toimintaa käyttöönotosta lähtien. Nyt se alkaa olla hyvällä mallilla, mutta kehitystyö jatkuu, toteaa PVO-Vesivoiman käynnissäpidon asiantuntija Tommi Hansen-Haug.
Ei-toivottuja ominaisuuksia on saatu karsituksi pois.
─ Löysimme esimerkiksi syyn siihen, miksi ohjelmisto ohjasi ajoittain tulvaluukkua raolleen. Koodi korjattiin, eikä ohjelmisto enää avaa luukkua turhaan. Talvella turvaluukun raottaminen voisi tietää hankaluuksia, sillä luukun tiivisteet kärsivät avaamisesta pakkasessa, Hansen-Haug kertoo esimerkin muokkauksista.
Lisää energiatehokkuutta kevättulvan aikaan
Jokisäätöohjelmisto on ollut käytössä vasta yhden kevättulvan ajan. Vertaamalla kevään 2022 tulvaa edelliskeväiseen on kuitenkin jo selvinnyt, että ohjelmisto lisäsi energiatehokkuutta peräti viidellä prosentilla. Se kuulostaa vähäiseltä, mutta suuren joen tulvavirtaaman mittakaavassa ero on merkittävä.
Energiatehokkuuden paraneminen kevättulvan aikaan johtuu hyvin konkreettisista asioista: roskien ja jäiden vaikutuksesta voimalaitoksen koneistoihin.
Voimakkaat kevättulvat tuovat mukanaan monenmoista roskaa voimalaitoksen välppiin eli karkeisiin suodattimiin, jotka pysäyttävät isot kappaleet ja estävät niitä joutumasta voimalaitoksen koneistoon saakka. Kun välppään tarttuu tavaraa, se tukkeutuu osittain. Tällöin putouskorkeus laskee. Silloin puhutaan välppähäviöstä.
Ohjelmisto säätää koneistoja reaaliajassa
─ Voimalaitoksessa on yleensä kaksi koneistoa. Jos välppähäviö kasvaa toisella koneella voimakkaammin kuin toisella, jokisäätöautomatiikka vähentää sähkön tuotantoa tukkeutumisvaarassa olevalla koneistolla. Näin tukkeutuminen hidastuu, Hansen-Haug selittää.
Samalla automatiikka lisää toisen koneiston tuotantoa. Tämä vaikuttaa energiatehokkuuteen.
─ Automatiikka tekee tätä reaaliajassa, koko ajan, aina tilanteen mukaan. Operaattori ei pysty reagoimaan samalla tavalla.
Energiatehokkuutta myös vedenpinnan hallinnasta
Jokisäätöautomatiikka pystyy myös optimoimaan veden pintoja tulva-aikaan ihmisoperaattoria tarkemmin.
Viranomainen on määritellyt jokaiselle vesivoimalaitokselle vedenpinnan ylimmät ja alimmat sallitut tasot. Automatiikka pystyy pitämään ne tulvaluukkuja avaamalla ja sulkemalla hallinnassa hyvin tarkasti.
─ Automatiikka pystyy pitämään vedenpinnat tulva-aikaan tasaisena esimerkiksi 10 cm ylärajasta, eikä päästä sitä laskemaan vaikkapa 20 cm sen alle. Sekin parantaa hyötysuhdetta puoli prosenttia laitoksella, jonka putouskorkeus on 20 metrin luokkaa.
Ohjelmiston on toimittanut Honeywell.