Kemijoen vesistöä puolustaneen karvalakkilähetystön tarina nähdään tänä syksynä oopperana. Karvalakkiooppera kertoo paitsi luonnonarvojen ja yhteiskunnan tarpeiden vastakkainasettelusta myös vesivoiman kehityksestä. Kemijokeen ensimmäisen vesivoimalaitoksensa rakentanut Pohjolan Voima on yksi oopperan tukijoista.
Keitä olivat Kemijoelta Helsinkiin matkanneet karvalakkilähetystön miehet? Mitä he tavoittelivat ja miksi lähetystöön liittyvät asiat puhuttavat edelleen? Miten Kemijoen valjastaminen näkyy tämän päivän Lapissa? Muun muassa tästä on kyse Karvalakkioopperassa.
Vuosi oli 1979. Lapin karvalakkilähetystö lähti Helsinkiin vaatimaan maksettavaksi Kemijoen valjastamisesta korvauksia. Lähetystö koostui noin viidestäkymmenestä Kemijokivarren asukkaasta. Kyse oli kalakorvauksien lisäksi myös kalastusoikeuksista, joiden palauttamiseksi vaadittiin poikkeuslakia.
Kalakorvauksia ehdittiin pallotella eri oikeusasteissa yli 30 vuotta. Lähetystön visiitti tuotti kuitenkin tulosta ja korvauksia sai lopulta 15 000 Kemijoen alueen asukasta.
Tavoitteena on eheyttää
Vesivoiman voimakkaan rakentamisen kausi sijoittuu sotien jälkeiseen aikaan. Suomi tarvitsi menetettyjen voimalaitosten korvaajaksi uutta vesivoimaa. Rakennustyöt toivat Suomeen työtä ja mahdollistivat sotakorvausten maksun. Toisaalta Kemijokivarren väestölle rakentaminen tarkoitti elinkeinon menetystä. Lohijoen valjastamisesta muodostui monille kokemus epäoikeudenmukaisuudesta.
Vastakkain olivat sotakorvauksia maksavan Suomen tarpeet ja luontoarvot sekä paikallisten ihmisten elinkeino. Päätökset tehtiin haitoista huolimatta, mutta toisaalta vesistörakentaminen toi jokivarteen ja sodanjälkeiseen Suomeen työtä ja uskoa teknologian tuomaan hyvinvointiin.
– Toiminta sodan jälkeen oli kovin suoraviivaista. Ympäristöarvoilla ei ollut merkitystä ja päätökset tehtiin kiireellä. Toisinkin olisi voitu toimia. Oopperassa ei peitellä sitä, että virheitäkin tehtiin, Olli Tiuraniemi lausuu.
Karvalakkioopperan toisena tuottajana toimivanTiuraniemen mukaan tavoitteena on kuitenkin taiteen avulla eheyttää ja yhdistää niin alueen asukkaita kuin pohjoista ja eteläistä Suomea. Tästä syystä oopperassakin on haluttu tuoda esiin kokemukset luonnon uhraamisesta, syyllisyydestä, petoksesta, anteeksiannosta ja lopulta yhteisön voimaantumisesta.
– Oopperan teemat ovat lopulta hyvin yleisinhimillisiä. Haluamme katsoa yhdessä eteenpäin, Tiuraniemi lupaa.
Taustalla oman perheen kokemus
Vaikka oopperassa näkyvät tuon ajan merkittävät poliitikkonimet Koivistosta, Virolaisesta ja Väyrysestä Kekkoseen, päärooli on Kemijoen vesistöllä. Olli Tiuraniemi uskookin, että maakunnallinen aihe saa liikkeelle myös sellaista yleisöä, joka ei kuulu oopperan tai edes teatterin vakikävijöihin. Trauma on hänen mukaansa ylisukupolvinen.
Tiuraniemi tietää, mistä puhuu, sillä hän on itsekin kotoisin Kemijokivarresta. Tiuraniemen isä oli yksi karvalakkilähetystön osallistujista.
– Isäni oli päätoiminen lohenkalastaja, jonka elämään lohentulon loppuminen vaikutti merkittävästi. Sodan käyneille miehille elinkeinon menetys oli vaikea käsittää. Sitä voisi kuvitella padoksi heidän sieluissaan, sillä heillä ei ollut keinoja tai sanoja käsitellä tätä menetystä, hän sanoo.
Tarina myös kulttuurin muutoksesta
Olli Tiuraniemelle Lapin ihmisten mielenmaisema on tuttu monella tapaa. Tiuraniemi on oopperan tuottavan Kemijoen kulttuurituki ry:n hallituksen puheenjohtaja. Yhdistys vaalii Lapin kulttuuriperintöä kulttuurin ja taiteen avulla.
– Lappi teki sodan jälkeen valtavia uhrauksia. Olen työstänyt tätä kulttuurin muutosta omassa taiteellisessa työssäni ja aiemmin kirjoittamissani teksteissä ja näytelmissä.
Pohjolan Voima on yksi syyskuussa ensi-iltansa saavan Karvalakkioopperan yhteistyökumppaneista. Hankkeelle tarjottu tuki on osoitus aiheen tärkeydestä ja vuoropuhelun merkityksestä.
– Tuntemalla ja tunnustamalla vesivoiman historia ja historian vaikutukset pystymme tekemään parempia päätöksiä tänään ja huomenna. Siksi meille Pohjolan Voimassa on tärkeää ylläpitää yhteyttä vesivoiman vaikutusalueella asuvien kanssa, Pohjolan Voiman viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Riitta Larnimaa pohtii.
Karvalakkiooppera nähdään Rovaniemellä Kulttuuritalo Korundissa 1.–5. syyskuuta 2022 ja Helsingissä Kansallisoopperassa 9.–10.syyskuuta 2022.
Kuvassa: Karvalakkioopperan päärooleissa ovat Mari Palo ja Ville Rusanen. Kuva: Tapio Nykänen.