Kymin Voiman Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevalla lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksella otetaan käyttöön Valmetin kanssa yhteistyössä kehitetyt kattilan nettosähkö- ja minimiteho-ohjelmistosovellukset, joiden avulla tehostetaan voimalaitoksen säädettävyyttä ja kustannustehokkuutta. Uudet ohjelmistosovellukset ovat osa jatkuvaa kehitystyötä, joka lisää yhtiön energiatehokkuutta, lämmön- ja sähköntuotannon joustavuutta sekä sitä kautta vähentänyt tuotannon päästöjä entisestään.
Kymin Voiman voimalaitospäällikkö Eetu Loikkasen mukaan voimalaitosta kehitetään jatkuvasti energiatehokkaammaksi, joustavammaksi ja toimintavarmemmaksi.
”Hiljattain käyttöön otetut nettosähkö- ja minimitehosovellukset tehostavat voimalaitoksen automaatiota ja mahdollistavat polttoaineiden energiatehokkaamman käytön. Lisäksi pystymme toimimaan joustavammin ja varmistamaan energiantuotannon erilaissa toimintaolosuhteissa: sähköä ja lämpöä riittää silloin, kun sille on isoin tarve”, Loikkanen sanoo.
Kymin Voiman biovoimalaitos tuottaa prosessihöyryä UPM Kymin tehtaille ja kaukolämpöä KSS Energialle sekä molemmille sähköä. Voimalaitos vastaa noin 80 prosentista Kouvolan kaupungin kaukolämmön vuositarpeesta.
Toimintavarmuus ohjaa investointeja
Sähköntuotanto ja sähkömarkkinat ovat muuttuneet paljon siitä, kun Kymin Voiman voimalaitos otettiin käyttöön vuonna 2002. Sääriippuvaisen tuuli- ja aurinkoenergiantuotannon lisääntyminen aiheuttaa suuria vaihteluita sähkön tarpeessa, varsinkin tuulettomina pakkaspäivinä tai pimeän vuodenajan viikkoina. Sähköntuotannossa tarvitaan entistä enemmän myös säästä riippumatonta säätövoimaa. Siksi voimalaitoksen kehittämiseen investoidaan koko ajan.
”Valmistauduimme kuluneeseen talveen huolella ja onnistuimme turvaamaan toimintamme varsin hyvin. Muuttuvassa markkinassa ja olosuhteissa toimintavarmuus ja voimalaitoksen jatkuva kehittäminen on meille hyvin tärkeää”, Kymin Voiman syksyllä 2023 aloittanut toimitusjohtaja Kaj Råtts kertoo.
”Tällaiset yhteistuotantolaitokset ovat merkittävä suomalainen menestystarina. Niiden toiminnan perustana on energiatehokkuus, kun tehtaiden prosessihöyryä tuottamalla syntyy myös kaukolämpöä ja sähköä. Varsinkin talvella roolimme korostuu – tyynenä, kireänä pakkaspäivänä yhteistuotantolaitoksilla tuotetaan yli neljännes Suomen sähköstä, samaan aikaan kaukolämmöntarve on korkeimmillaan”, toimitusjohtaja Råtts korostaa.
Sivuvirtoina syntyvistä bioperäisistä polttoaineista lannoitteen raaka-ainetta
Kymin Voiman polttoaineesta jo 90 prosenttia tulee UPM Kymin tehtaiden hiilidioksidineutraaleista puuperäisisistä sivuvirroista. Poltettavaksi päätyy tehtaan kuorijäte, hakkuutähteet sekä sellu- ja paperitehtaan bioliete. Fossiilisia polttoaineita tarvitaan lähinnä laitoksen käynnistämisessä.
”Toimintamme hyötyaste on korkea – tehtaalta syntyvät sivuvirrat hyödynnetään perusteellisesti. Sen ansiosta polttoaineemme on lähes kokonaan kotimaista. Haluamme käyttää polttoaineita mahdollisimman viisaasti hukkaa aiheuttamatta”, Loikkanen muistuttaa.
”Resursseja ei hukata myöhemminkään. Puuperäisten polttoaineista tuotannossa syntyvä tuhka menee yli 70-prosenttisesti hyötykäyttöön, pääasiassa lannoitevalmistukseen sekä paikallisen vanhan kaatopaikan maanrakennuskäyttöön. Toimintamme vähentää myös paikallisia hiilidioksidipäästöjä”, toimitusjohtaja Råtts sanoo.
Kymin Voima
Kymin Voima on Pohjolan Voiman tytäryhtiö, jonka biovoimalaitos sijaitsee Kouvolan Kuusankoskella, UPM Kymin tehdasalueella. Voimalaitos tuottaa prosessihöyryä UPM Kymin tehdasintegraatille, kaukolämpöä KSS Energialle sekä sähköä. Voimalaitosta käyttää UPM Kymin henkilökunta. Kymin Voiman omistavat Pohjolan Voima Oyj (76 %) ja KSS Energia Oy (24 %).