Melon vesivoimalaitokseen rakentuu parhaillaan Suomen ensimmäinen maapadon tiivistävä porapaaluseinä. Nokialla Kokemäenjoessa sijaitsevaa patoa korjataan lähes 200 porapaalulla. Kyseessä on paitsi Suomen syvin porapaaluseinärakenne myös suurin koskaan tällä menetelmällä korjattu pato.
Melon vesivoimalaitoksen porapaaluseinän rakentaminen alkoi keväällä 2022. Sen arvioidaan valmistuvan vuoden loppuun mennessä. Korjaustyö on jo tähän mennessä herättänyt kiinnostusta sekä kotimaassa että ulkomailla.
– Uskon, että PVO-Vesivoiman esimerkki tämän uudenlaisen padon korjausmenetelmän käytössä kannustaa vastaaviin projekteihin muuallakin. Merkittävää tässä on se, että porapaaluseinä on suomalainen innovaatio ja osaaminen Suomessa on siis huippuluokkaa, kertoo omaisuudenhoidon asiantuntija Matti Åman PVO-Vesivoimasta.
Melossa on jo käynyt rakennustavasta kiinnostuneita vierailijoita esimerkiksi Keski-Euroopasta. Ainutlaatuisen Melon vesivoimalaitoksen korjauksesta tekee se, että porapaaluseinää ei ole Suomessa aiemmin käytetty maapadon korjauksessa. Pysyvänä rakenteena porapaaluseiniä on esimerkiksi kanavien reunojen ja rantamuurien tukirakenteena.
– Se, että porapaaluseinä tehdään maapatoon, on poikkeuksellista. Vesipaineen alainen maapato on rakenteena hyvin herkkä ja paalutuksessa käytettävät koneet ovat raskaita, Åman selittää.
4500 neliömetriä uutta tiivistä seinää
Melon maapatoon porataan 193 paalua, joista pisimmät ovat liki 70 metriä pitkiä. Pato uudistetaan kokonaisuudessaan. Tämä tarkoittaa pinta-alaltaan noin 4500 neliömetrin aluetta. Porapaaluseinä upotetaan alapäästään kallioon.
Matti Åman kertoo, että porapaaluihin päädyttiin vuosien korjausrupeaman jälkeen, sillä aiemmin käytetty injektiomenetelmä ei tuottanut toivottua tulosta. Maapadossa havaittuja muutoskohtia vahvistettiin aiemmin injektoimalla sementtilaastilla ja bentoniittisavella. Muut korjausmahdollisuudet eivät Melon kohdalla ei olleet mahdollisia, sillä ne olisivat vaatineet patoaltaan tyhjennyksen korjaustöiden ajaksi. Nyt voimalaitos on töiden ajan normaalisti tuotannossa, eikä korjaustöillä ole vaikutusta Melon yläpuolella sijaitsevan Pyhäjärven vedenpintaan.
– Kertakustannuksena porapaaluratkaisu on kalliimpi, mutta emme saaneet patoa riittävällä varmuudella kuntoon injektoinnilla. Siitä voimme kuitenkin olla varmoja, että tämän korjauksen jälkeen pato erittäin hyvässä kunnossa, Åman sanoo.
Suomalaista huippuosaamista
Matti Åman antaa kiitosta yhteistyökumppaneille. Urakoitsijana toimii KFS Finland Oy ja porapaalut toimittaa SSAB. Hankkeen rakennuttaja- ja valvontakonsulttina toimii Welado Oy.
– Projekti on sujunut erittäin hyvin. Koska kyseessä on ainutlaatuinen maapadon korjaustyö, suunnitteluvaiheessa meillä ei ollut aiempaa kokemusta siitä, päästäänkö porapaaluilla kallioon saakka, mutta KSF Finland on ollut erittäin pätevä ja osaava.
– Melon padon ainutlaatuisen hankkeen menestystä on siivittänyt erinomainen yhteistyö PVO-Vesivoiman kanssa. Vahva osaamisemme ja innovatiiviset geotekniset ratkaisut olivat avainasemassa tässä uraauurtavassa projektissa, joita vain harva erikoispohjarakentamisen ammattilainen pystyy toteuttamaan, kiittelee KFS Finlandin toimitusjohtaja Tommi Hakanen.
Lisätietoja: Matti Åman, asiantuntija, omaisuudenhoito, PVO-Vesivoima Oy, matti.aman@pvo.fi, puh. 050 3038 621
Melon vesivoimalaitos
- Melon vesivoimalaitos on otettu käyttöön vuonna 1971. Voimalaitos siirtyi PVO-Vesivoiman omistukseen vuonna 1994. Voimalaitos sijaitsee Kokemäenjoessa Nokialla.
- Voimalaitoksen teho on 67,9 megawattia. Laitoksen putouskorkeus on 20 metriä.
- Maapadon osuus on Melossa noin 20 metriä, jonka alapuolella on noin 40 metriä syvä kaivinpaaluseinä tiivisteenä. Pato on kokonaisuudessaan 123 metriä pitkä. Pinta-alaa padossa on 4500 neliömetriä.
- Korjauksen yhteydessä pisimmät kallioon porattavat paalut ovat 67 metriä pitkiä. Paaluja porataan seinämään 193 kappaletta. Maapadon korjauksessa on tehty tiivistä yhteistyötä valvovan patoviranomaisen kanssa.
- Vastaava porapaaluseinä löytyy esimerkiksi kauppakeskus Triplasta Helsingistä.
- Porapaaluseiniä käytetään pysyvissä rakenteissa, joissa vaaditaan suurta pysty- ja vaakakuorman kestävyyttä.
PVO-Vesivoima Oy tuottaa sähköä vesivoimalaitoksilla Iijoella, Kemijoella ja Kokemäenjoella. Yhtiön sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa. Yhtiö kuuluu Pohjolan Voima -konserniin. www.pohjolanvoima.fi; Twitter: @PVOVesivoima