Pohjolan Voiman podcastin sukupolvijaksossa katsotaan ilmastonmuutosta eri-ikäisten silmin. Aktivistimummojen Reetta Meriläisen ja Nuorten Agendan Laura Hildénin mielestä yhteiseen tavoitteeseen pääseminen on mahdollista, jos kaikki pystyvät kyseenalaistamaan oman elämäntapansa.
Nuorten Agenda 2030 -ryhmän puheenjohtajan Laura Hildénin mielestä sukupolvien välisellä keskustelulla on ilmastonmuutoksen torjunnassa iso merkitys.
– Tarvitsemme eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta, jotta sosiaalisesti oikeudenmukainen muutos ja ilmastokestävään yhteiskuntaan siirtyminen olisivat mahdollisia, Hildén sanoo.
Nuorten Agenda 2030 -ryhmä ajaa kestävän kehityksen asiaa ja osallistuu sitä edistävien tavoitteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen Suomessa. Ryhmä toimii pääministerin johtaman kestävän kehityksen toimikunnan alaisuudessa.
Hildén näkee, että erityisesti nuorten aktiivisuuden ansiosta ilmastonmuutos on saanut Suomessa koko kansan huomion.
– Fridays for future -liike ja nuorten ilmastolakko ovat systemaattisesti nostaneet aihetta esiin, ja edellisistä eduskuntavaaleista tuli nuorten ansiosta ilmastovaalit. Nuoret ovat luoneet päättäjille ja vanhemmille sukupolville painetta ryhtyä toimenpiteisiin. Paineen lisäksi nuorten aktiivisuus on herättänyt toivoa – meillä on sukupolvi, joka on innokas tekemään muutoksia.
Yhteinen tavoite ratkaisee
Aktivistimummot on verkosto, jonka tavoitteena on turvata elinkelpoinen maailma jälkipolville. Verkoston perustajajäsen Reetta Meriläinen pitää ikää ja sukupolvia epäolennaisena asiana ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä.
– Kaikkien osallistumista tarvitaan, eikä yksikään sukupolvi voi jättäytyä pois kelkasta. Olennaista on, että ilmastonmuutoksen hillintä on yhteinen tavoite. Siinä, miten siihen päästään, saattaa olla sukupolvien välillä eroja. Mutta yhteinen tavoite ratkaisee.
Pohjolan Voiman toimitusjohtajan Ilkka Tykkyläisen mielestä kestäviin tavoitteisiin ja ratkaisuihin päästään vain, kun niitä haetaan yli sukupolvi- ja toimialarajojen.
– Meille Pohjolan Voimassa on tärkeää rakentaa vuoropuhelua eri osapuolten välillä ja hakea yhteistä tietä kohti hiilineutraalia tulevaisuutta.
Omaa elämäntapaa on vaikea kyseenalaistaa
Hildén muistuttaa, ettei asenne ilmastonmuutokseen ole ainoastaan sukupolvikysymys. Silti hän näkee, että eri aikakaudet antavat oman leimansa ihmisten ajatteluun.
– Vanhempieni ikäpolvi on elänyt vaurastumisen ja talouskasvun aikaa, jolloin ei ole puhuttu kovin paljoa maapallon kantokyvystä tai ilmastonmuutoksesta. He ovat kasvaneet tietynlaiseen elämäntapaan, josta heidän on vaikeampi luopua.
– Nuoret ovat sen sijaan kasvaneet toisenlaiseen maailmaan, ja heidän maailmankuvansa on rakennettu aivan erilaisten viestien varaan: maapallo ei kestä, resurssit loppuvat, ilmastonmuutos on saatava hallintaan. Näkymä tulevaisuuteen on hyvin erilainen. Nuorten elämäntilanne antaa myös valmiuden luopua ja tehdä muutoksia. Asennekasvatus ja kokemusympäristö ovat näillä eri sukupolvilla hyvin erilaiset, Hildén summaa.
Meriläinen on samaa mieltä.
– Mikään ei ole ihmiselle vaikeampaa kuin kyky kyseenalaistaa omaa elämäntapaansa ja kulutustottumuksia. On helpompi siirtää vastuu muualle, jottei omia kulutustottumuksia tarvitsisi muuttaa, Meriläinen toteaa.
Hildénin ja Meriläisen mielestä elämäntapojen ja kulutustottumusten muutos edellyttää, että hyvän elämän käsite määriteltäisiin uudelleen.
– Onko se pelkästään yltäkylläisyydessä köllimistä vai voitaisiinko hyvää elämää rakentaa muun kuin kuluttamisen kautta? Uskon, että tämä ajattelu vetoaa moniin sukupolviin, Hildén sanoo.
– Kukaan ei sure kuolinvuoteellaan omaisuuttaan, vaan sitä, ettei ehtinyt olla riittävästi läheistensä kanssa. Se kertoo, mikä ihmisille on todella tärkeää, Meriläinen jatkaa.
”Kun miesinsinöörit saadaan heräämään, alkaa tapahtua”
Arvioidessaan omaa rooliaan ja sukupolveaan Tykkyläinen muistuttaa, että vaurastumisen ajan kokeneet, 60–70-luvuilla syntyneet ovat nyt merkittävillä paikoilla elinkeinoelämässä ja politiikassa.
– On tärkeää rakentaa dialogia näiden ikäpolvien, ja erityisesti meidän miesten, suuntaan.
Yksi aktivistimummojen tavoitteista on saada tietoisuus heräämään ja vaikuttaa yhteiskunnalliseen päätöksentekoon.
– Tuomme esiin, miten maapallo ja ilmasto sairastavat sekä mitä tästä seuraa, jos mitään ei tehdä. Jaamme aina tutkittua tietoa, mikä puree erityisesti miesinsinööreihin. Omasta henkilökohtaisesta kokemuksestani voin sanoa, että kun miesinsinöörit saadaan heräämään, alkaa tapahtua, Meriläinen nauraa.
Tykkyläisen mielestä ilmastoahdistus on saatava muuttumaan teoiksi. Sen puolesta puhuu nyt myös raha.
– Rahoittajat ovat heränneet tähän tilanteeseen, ja sehän on sellainen vaikutin, jolla on merkitystä meille liike-elämässä toimiville. Kun rahoitus on riippuvainen siitä, kuinka kestävää toiminta on, se vasta herätteleekin.
Tämä Pohjolan Voiman podcast-jakso nauhoitettiin hetkeä ennen kuin koronapandemia levisi Suomeen. Maailma on muuttunut sen jälkeen merkittävästi, mutta selvää on, että keskustelun ja toimenpiteiden ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi on jatkuttava. Kuunteluiloa!
Pallo hallussa -podcast on kuunneltavissa Spotifyssa, Applen ja Googlen podcast-palveluissa sekä Pohjolan Voiman verkkosivuilla.