Tausta
Ulkoministeriön alaisuudessa toimiva vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara: “Vesi on kaiken elämän perusta, edellytys ja lähtökohta. Suomen pitkäaikaisena linjana on ollut tukea vettä ja sanitaatiota ihmisoikeuksina.”
Faktoja
YK:n mukaan
- maailmassa on 2,2 miljardia ihmistä, joilla ei ole pääsyä turvalliseen juomaveteen
- puoli miljardia ihmistä joutuu tekemään tarpeensa pelloille tai pihapiiriinsä
- joka kolmannella maailman asukkaalla ei ole käsienpesumahdollisuutta kotonaan.
“Suomen tekemien arvioiden mukaan veden merkitys on kasvussa ja siitä on tulossa kasvavassa määrin myös turvallisuuskysymys erityisesti jaettuihin vesivaroihin liittyvien konfliktien ja kriisien vuoksi.”
Iso jalanjälki muualla
“Suomi on kehittynyt teollisuusmaa, jonka vesijalanjälki muodostuu suurimmaksi osaksi maan rajojen ulkopuolella.”
- Suomalaiset käyttävät paljon myös vesiniukoilla alueilla tuotettuja tuotteita ja palveluja.
- 70 prosenttia vesijalanjäljestämme tulee Suomen ulkopuolelta.
“Emme voi enää ajatella, että olisimme irrallaan muun maailman vesikriisistä. Positiivista on, että suomalaisessa yrityskentässä on myös herätty vesivastuullisuuteen ja monet näkevät sen kilpailuvalttina.”
Vesikonferenssi koolle
YK:ssa on pian käynnistymässä ensimmäinen vesikonferenssi lähes 50 vuoteen.
- YK:n yleiskokouksen presidentin järjestämä tilaisuus.
- Tällä tasolla aiemmin järjestetty vain yksi tapahtuma maailmanhistoriassa.
- Suomen agenda: vesi, rauha ja turvallisuus, vesi ja sanitaatio ihmisoikeuksina sekä YK:n vesienhallintajärjestelmän vahvistaminen.
“Tämä on yksi hetki ajassa, jolloin kansainvälinen yhteisö kiinnittää erityistä huomiota veteen. Se kertoo myös veden merkityksen kasvusta. Suomella on tutkittuun tietoon perustuvaa syväosaamista vesiasioista ja hyvä maine. Tätä osaamista on syytä pyrkiä jakamaan kaikilla foorumeilla.”
Suomi tarvitsee vesivision – veden tulevaisuus varmistetaan yhdessä
Suomessa veden ympärillä on tehty monenlaista yhteistyötä sen arvon ymmärtämiseksi ja kestävän käytön edistämiseksi. Esimerkiksi:
- maa- ja metsätalousministeriön vuosi sitten laatima vesitalousstrategia 2030
- Suomen vesialan kansainvälinen strategia Finnish Water Way 2018
- kansallinen kalatiestrategia 2012
- alueellisia vesistövisioita.
Esimerkiksi Iijoella Pohjolan Voiman kokemukset alueellisesta visioyhteistyöstä ovat olleet hyviä.
Miksi vesivisio?
Pohjolan Voima näkee, että vesiyhteistyössä on vielä kehitettävää. Vesivisio tuottaisi eri toimijoiden yhteisen näkemyksen vesiasioista kansallisella tasolla. Se antaisi myös nykyistä vahvempaa tukea alueellisia vesistövisioita laadittaessa.
Olemassa oleviin hallinnon linjauksiin pohjautuen vesivisiossa sovitettaisiin yhteen veden eri käyttömuodot ja roolit laajassa yhteistyössä. Mukana pitäisi olla hallinnon lisäksi vielä nykyistäkin tiiviimmin elinkeinoelämä ja kansalaisyhteiskunta.
Neljää ministeriötä edustava ja ulkoministeriön alaisuudessa toimiva vesiasioiden erityisedustaja Antti Rautavaara: “Näkisin, että vaikka meillä on tuoreet hallinnon visiot vesiasioista, kansallisella vesivisiolla voisi olla tärkeä jalkauttava rooli. Se
- toisi vesialan laajan kotimaisen toimijakentän yhteen
- kommunikoisi erityisesti kansalaisille, mikä on tärkeää ja mikä on Suomen tahtotila Suomen vesiasioiden suhteen osana laajempaa kokonaisuutta.”
Käytännössä
Vesivisio voisi kattaa seuraavia teemoja:
- yhteinen tahtotila, mitä vedeltä tavoittelemme
- veden ulottuvuudet eri näkökulmista
- veden käyttömuodot ja niihin liittyvät mahdollisuudet, tavoitteet ja haasteet
- tiekartta siihen, miten tavoitteisiin päästään
Pohjolan Voiman intressi?
Pohjolan Voima 80-vuotinen historia perustuu veteen ja vesivoimaan. Tänäkin päivänä veden avulla tuotetaan hiilipäästötöntä energiaa, ja veden käytöllä on tärkeä rooli myös Pohjolan Voiman liiketoiminnoissa.
Erilaisiin veteen liittyviin haasteisiin, kuten vaelluskalojen luonnonkierron palauttamiseen, on etsitty ratkaisuja ja tehtävää riittää edelleen. Osana juhlavuottaan Pohjolan Voima haluaa nostaa veden laajempaan keskusteluun. Kansallisaarteemme, puhtaan veden, turvaamisen tulee jatkossakin olla meidän kaikkien yhteinen tehtävä.
Teksti: Aaro Kajaste
Teksti on julkaistu osana Pohjolan Voiman ja MustReadin yhteistyötä MustRead Energy-uutiskirjeessä #21 21.3.2023