Iin kunta on ottanut edelläkävijän roolin puhtaan energian siirtymässä. Muutokset voimalaitosten kiinteistöverotukseen vaarantaisivat hyvän kehityksen, arvioi kunnanjohtaja Marjukka Manninen.
Stoppi edelläkävijyydelle? Suomea on hehkutettu viime vuosina monin sanankääntein energiamurroksen uranuurtajana.
Marjukka Manninen, Iin kunnanjohtaja: ”Jo useampi hallitus on linjannut, että Suomen kasvu perustuu puhtaaseen energiaan. Nyt tuntuu, että kiinteistöverotuksen uudistuspuheilla vedetään pohjaa pois tältä kehitykseltä. Puhtaan siirtymän eteneminen vaarantuu.”
Uudistus käytännössä. Voimalaitosten kiinteistövero on noussut keskusteluun osana valtionosuusjärjestelmän uudistusta, jonka tarkoituksena on taata peruspalvelut kaikkialla Suomessa.
- Valmistelevissa keskusteluissa on pohdittu, pitäisikö kuntien alueella sijaitsevista voimalaitoksista saatavat kiinteistöverotulot viedä osaksi valtionosuuksien tasausjärjestelmää.
- Tällöin lähes kaikkien tuuli-, vesi- ja aurinkovoimaloista verotuloja saavien kuntien valtionosuuksia leikattaisiin. Rahat tasattaisiin osana valtionosuutta myös niille kunnille, joissa ei ole voimalaitoksia.
Manninen: ”Valtionosuuksia on tärkeää uudistaa, etenkin sote-uudistuksen jälkeen. Kaikki keinot on käytävä läpi, mutta järjettömät vaihtoehdot on poistettava pöydältä. Voimalaitosten kiinteistövero on sellainen.”
Voimalaitokset eivät itsestäänselvyys. Tasausjärjestelmän muutos kohdistuisi erityisen raskaasti
- Pohjois-Pohjanmaan ja
- Lapin kuntiin.
”Ii on halunnut ottaa edelläkävijän roolin puhtaan energian siirtymässä ja tuottaa energiaa osin koko Suomen tarpeisiin. Tämä on hyväksytty paikallisesti juuri siksi, että energiantuotannon haittoja on kompensoitu verotuotoilla.”
Paikallinen hyväksyttävyys. Puhtaan energian tuotannon haitat jäävät paikallisesti kannettaviksi. Tyypillisimpiä haittoja ovat:
- maisemavaikutukset
- muutokset elinkeinotoimintaan, kuten kalastukseen
- melu.
”Iissä suhtaudutaan puhtaan energian hankkeisiin positiivisesti, mutta realistisesti. Täällä ei olla naiiveja.”
- ”Jos voimalaitosten tulot eivät jää sinne, minne haitat kohdistuvat, paikallinen hyväksyttävyys horjuu.
- Jos kunnilta katoaa motiivi tuottaa esimerkiksi tuulivoimaa, ei synny puhdasta energiaa, ei sitä käyttävää teollisuutta, työpaikkoja eikä myöskään kiinteistöverotuloja. Kaikki häviävät.”
Ii tuottaa energiaa yli kymmenen kertaa enemmän kuin kuluttaa – ”Puolustamme Suomen talouden pohjaa, emme yhden kunnan asioita”
Merkittävä tuottaja. Iin kunta on ollut ensimmäisiä tuulivoiman tuottajia Suomessa. Kunnan alueella sijaitsee satakunta turbiinia. Lisäksi Iissä on
- kaksi vesivoimalaitosta
- aurinkovoimaa.
Marjukka Manninen, Iin kunnanjohtaja:”Iissä tuotetaan puhdasta energiaa reilusti yli kymmenen kertaa enemmän kuin kulutetaan.”
Lisäsatsaukset. Lähivuosina suunnitelmissa on muun muassa lisätä tuulivoimaloiden määrää merkittävästi. Myös aurinkovoimahankkeita on vireillä.
”Tuotantokapasiteetin roimalla kasvattamisella
- vahvistetaan Suomen energiaomavaraisuutta
- vauhditetaan fossiilista polttoainetta käyttävän teollisuuden siirtymistä uusiutuvan energian käyttöön
- mahdollistetaan uusia investointeja.”
Edullinen uusiutuva energia on tuonut kuntaan uutta liiketoimintaa.
”Meillä on hyvä pohja yrityksille, joilla on omat linjauksensa kestävän liiketoiminnan suhteen.”
Linjakkuutta valtion päätöksiin. Usko tulevaisuuteen on Iissä vahva, mutta keskustelu voimalaitosten kiinteistöverotulojen viemisestä osaksi kuntien valtionosuuksien tasausjärjestelmää horjuttaa tilannetta.
”Kaikki puskista tulevat veroratkaisujen muutokset tekevät hallaa. Nyt kun tilanne on epäselvä, seuraukset ovat vakavat:
- Uusiutuvan energian sosiaalinen hyväksyttävyys horjuu, mikä vaikuttaa jo päätöksentekoon ja kaavoitukseen.
- Pahimmillaan hankkeet viivästyvät tai niitä perutaan kokonaan.
- Tämä vaikuttaa koko maan energiansaantiin. Emme puolusta vain yhden kunnan asioita, vaan laajamittaisesti koko Suomen talouden pohjaa.”
Vaarassa on yksi suurista kilpailuvalteista: ”Suomen päätöksenteon linjakkuuteen on voinut luottaa, mikä on tuonut meille kansainvälisiä toimijoita. Tämä luottamus voi kokea kolauksen.”
Varautuminen. Energian tuotannossa on kyse myös turvallisuudesta.
”On katsottava maailmanpoliittista tilannetta. Puhdas energia on kotimaista ja siksi myös varautumisen kannalta paras ratkaisu. Tuotannon on hyvä säilyä hajautettuna eri puolilla Suomea.”
Haastattelu on julkaistu ensimmäisen kerran MustReadin uutiskirjeessä 10.4.2024, #67, osana Pohjolan Voiman ja MustReadin yhteistyötä.