Tausta.
Teolliset investoinnit tehdään tavallisesti hyvin pitkäaikaisiksi etenkin energia-alalla.
Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen: “Tyypillisesti puhutaan hyvin pitkistä aikajänteistä, suurista sitoutuneista pääomista ja pitkästä käyttöiästä. Investointipäätös on pitkän päätöksentekoketjun tulos.”
Pitkä prosessi.
Ennen mahdollista investointipäätöstä tehdään suuri joukko selvityksiä ja arviointeja. “Esimerkiksi biovoimalaitoksen kohdalla selvitykset voivat kestää kolmesta kuuteen vuotta.”
Esiselvityksissä selvitetään muun muassa, onko hanke teknistaloudellisesti toteutettavissa, ja tehdään arvio toimintaympäristön kehityksestä hankkeen elinkaaren aikana.
- Lisäksi arvioidaan tekniset ja taloudelliset riskit, luvitettavuus sekä rahoitettavuus.
- Esiselvitykset kestävät 1–2 vuotta.
Ympäristövaikutusten arviointi kestää tavallisesti vähintään vuoden.
Esisuunnittelussa edellä mainittuja arvioita täsmennetään ja lisäksi tutkitaan teknisiä ratkaisuja.
- Haetaan ympäristölupa ja muut ennen toteutuspäätöstä tarvittavat luvat.
- Järjestetään rahoitus ja haetaan mahdollisia tukia.
- Laaja ja pitkäkestoinen työ, jonka tarkoituksena on tarjota tarkin mahdollinen tieto toteutuspäätöstä varten.
- Vaiheen kesto nopeimmillaan 1–2 vuotta, luvitus- ja valitusprosessin pituutta ei ole mahdollista ennakoida.
Olennaista selvä näkymä.
Suomeen on suunnitteilla ennennäkemätön määrä vihreään siirtymään liittyviä teollisia investointeja. Investointipäätöksissä korostuu ennustettavuus. “Toimintaympäristön ennakoitavuus on Suomen energiaintensiiviselle teollisuudelle isossa roolissa. Vihreä siirtymä syntyy vain merkittävien investointien myötä. Niiden varmistamiseksi on oltava riittävän selkeä näkymä sääntelyn ja luvituksen suhteen. Luvitus- ja valitusprosessin hitaus on tällä hetkellä yksi iso pullonkaula investointien etenemisessä.”
Tasapuolinen ja ennustettava toimintaympäristö mahdollistaa vihreän siirtymän toteutumisen
Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen: “Energia-alalla lähtökohta on, että teemme kestävää tuotantoa markkinaehtoisesti. On olemassa vahva yksimielisyys siitä, että menemme hiilineutraaliin suuntaan huomioimalla luonnon monimuotoisuuden.”
Pohjolan Voima tuottaa Suomen sähköstä 17 prosenttia.
- Tästä 97 prosenttia on jo hiilidioksidineutraalia.
- Lämmöstäkin yli 80 prosenttia.
“Energia-ala on tehnyt jo ison loikan. Taustalla on paitsi vahva tahtotila myös se, että fossiilisten polttoaineiden käyttö on kallista ja käytännössä kannattamatonta.”
Sääntely korostuu.
“Regulaation merkitys on aina ollut alalla iso, mutta nyt se korostuu entisestään.”
- Suuri osa sääntelystä tulee EU:sta.
- Samaan aikaan kansalliset intressit poikkeavat toisistaan. Esimerkiksi Ranska on edelleen vahva ydinvoimamaa, Saksa taas luopuu siitä kokonaan.
“Toimintaympäristön analyysi onkin investointeja pohdittaessa entistä keskeisemmässä roolissa. Kaikki haasteet ennustettavuudessa ovat merkittäviä kynnyksiä investointipäätöstä tehdessä.”
Ei hätiköityjä päätöksiä.
Viime syksynä energian hinnat kohosivat rajusti Venäjän hyökkäyssodan seurauksena. Tilanteessa syntyi vaatimuksia nopeasta reagoinnista. “Päättäjiltä toivoisi myös poikkeustilanteissa malttia.”
- Päätöksiä saatetaan tehdä ilman vaikutusanalyysiä.
- Väliaikaisiksi tarkoitetut päätökset voivat jäädä pysyviksi ja aiheuttaa haittaa pidemmän aikaa.
Energia mahdollistaa.
Energia-alan jälkeen ja sen myötä vihreää siirtymää on tekemässä raskas teollisuus. “Suomessa on hyvä pitää mielessä, miten merkittävä rooli energiaintensiivisellä teollisuudella on suomalaisessa kansantaloudessa. Sääntelyä olisi kehitettävä pitkäjänteisesti ja niin, että ennustettavuus olisi mahdollisimman korkealla tasolla. Tärkeää olisi nopeuttaa myös luvitus- ja valitusprosesseja.”
Teksti: Aaro Kajaste
Teksti on julkaistu osana Pohjolan Voiman ja MustReadin yhteistyötä MustRead–uutiskirjeessä 17.5.2023 #35.