Tausta.
Ennusteet Suomen sähkönkulutuksen kasvusta ovat hurjia. Kulutuksen arvioidaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden aikana, kun yhteiskunta sähköistyy.
Markus Pyykönen, projektipäällikkö, Puhti-hanke, Pohjolan Voima:
- ”Jos sähköistyminen etenee ennusteiden mukaan, Suomeen tulee edelleen lisää sääriippuvaista sähköntuotantoa, kuten tuulivoimaa.
- Silloin tarvitaan uudenlaista säädettävää tuotantokapasiteettia sekä varastointia, eli pumppuvoimaa.”
Tuttu vuoristoisista maista.
Pohjolan Voima suunnittelee pumppuvoimalaitoksen rakentamista Kemijärven alueelle.
”Pumppuvoimaa käytetään muun muassa Norjassa ja Itävallassa, sillä se perustuu korkeuserojen hyödyntämiseen. Suomessa Kemijärvi on harvoja paikkoja, josta löytyy riittävä pudotuskorkeus ja riittävän suuri vesistö.”
Mikä pumppuvoima?
Toimintaperiaate on yksinkertainen:
- Edullisen sähkön aikaan, kun sähköä on tarjolla runsaasti, vettä pumpataan korkeammalla sijaitsevaan varastointialtaaseen.
- Kun sähkön kysyntä kasvaa ja hinta nousee, vettä lasketaan turbiinin läpi – tässä tapauksessa Kemijärveen.
”Suunnitelmissamme on noin 500 megawatin tehoinen pumppuvoimalaitos, jolla tuotettaisiin sähköä silloin, kun sitä sähköjärjestelmässä tarvitaan ja joka mahdollistaisi sähkön varastoinnin jopa viikon tarpeeseen. Tähän eivät esimerkiksi erilaiset akkuratkaisut pysty.”
Miksi?
Pumppuvoimalla on monia etuja.
- Sillä varmistetaan sähkön saatavuus kuluttajille ja teollisuudelle, silloin kun sähköstä on pulaa.
- Pumppuvoimalaitos myös tasaa hintaheilahteluja.
Kiinteistöverotuloja ja rakentamisajan työllisyyttä.
Kemijärvelle pumppuvoimalaitos toisi kiinteistöverotuottoja.
- ”Näemme, että kiinteistöverojen on edelleen jäätävä sille paikkakunnalle, jonne hankkeiden haitatkin kohdistuvat.
- Tästä on käyty viime aikoina keskustelua, mutta meidän mielestämme verotulot kuuluvat tässä tapauksessa kokonaan Kemijärvelle.”
Erityisesti rakennusvaiheessa hanke toisi myös työpaikkoja suoraan ja välillisesti.
Aitoa keskustelua.
Ymmärrystä paikkakuntalaisten huolille löytyy myös.
”On luonnollista, että tällainen hanke herättää kysymyksiä. Siksi olemme valinneet mahdollisimman avoimen linjan alusta alkaen.”
”Avoimuudesta tullut laajasti kiitosta” – Seuraavaksi ympäristövaikutusten arviointi
Huolellinen arviointi.
Kemijärven Puhti-pumppuvoimalaitoshankkeen ympäristövaikutusten arviointi on alkamassa.
Jani Pulli, toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy:
”Reilun vuoden aikana selvitämme huolella pumppuvoimalaitoksen rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset muun muassa
- luontoon ja vesistöön, kuten virtaamiin ja kalastoon,
- maisemaan ja kulttuuriympäristöön,
- maaperään, kallioperään ja pohjavesiin Kemijärvessä.”
Tarkoin harkittu alue.
Pumppuvoimalaitos tulisi Kemijärven Askanaavalle.
”Alue on valittu niin, että hanke heikentää luontoarvoja mahdollisimman vähän.”
- Voimalaitos tulisi metsätalouskäyttöön ojitetulle alueelle.
- Varastointiallas muodostettaisiin maastonmuotojen avulla patoamalla vaarojen välisiä alueita.
- Varastointialtaan pinta-ala olisi noin 300 hehtaaria, eli hieman alle puolet Rovaniemen lentokentästä.
”Voimalaitoksen vaikutukset Kemijärven vesistöön aiheuttavat ymmärrettävästi paikallisessa väestössä paljon huolta. Selvitämme asian perusteellisesti ja etsimme ratkaisuja, joilla vaikutukset saadaan rajattua.”
Avoin linja.
Pumppuvoimahankkeessa on valittu avoin ja arvostava keskustelutapa paikallisten kanssa heti alusta alkaen:
- Sidosryhmiä, kuten mökkiläisiä, maanomistajia, kalastajia ja porotaloutta kuullaan tarkalla korvalla.
- Virkahenkilöstön sekä poliittisten päättäjien kanssa keskustellaan.
- Yleisötilaisuuksia järjestetään.
”Olemme saaneet hyvää palautetta siitä, että olemme olleet paikan päällä kertomassa asioista avoimesti.”
”Me puolestamme kiitämme paikallisia siitä, että he tuovat esiin huoliaan. Laajempi selvitystyö on vasta käynnistymässä. Siksi meillä ei vielä ole paikallisten kysymyksiin ja huoliin riittävästi vastauksia. Kysymykset auttavat meitä kuitenkin ohjaamaan selvitystyötämme myös suuntiin, joita emme ole vielä huomioineet.”
Toiveita tulevaisuuteen.
Puhti-hankkeella on myös kannatusta Kemijärvellä. Myös hankkeen aluetaloudelliset vaikutukset arvioidaan.
”Paikkakunnalta on hävinnyt muun muassa teollisuutta. Ihmiset kaipaavat työpaikkoja, jotka pitäisivät nuorison paikkakunnalla. Voimalaitos työllistäisi erityisesti sen rakentamisen aikana sekä suoraan että välillisesti.”
Jotta pumppuvoimalaitoshanke voi edetä, on tärkeää taata
- nopea luvitus
- kiinteistöverohyödyn säilyminen kunnilla.
”Silloin Kemijärven pumppuvoimala voisi olla toiminnassa 2030-luvulla.”
Juttu on julkaistu MustReadin uutiskirjeessä 12.3.2025 #27 osana MustReadin ja Pohjolan Voiman yhteistyötä.