Tausta.
Sääriippuvaisen tuotannon nopea kasvu ja fossiilisen tuotannon alasajo haastavat Suomen sähköjärjestelmää ennennäkemättömällä tavalla. Fingridin johtava asiantuntija Jyrki Uusitalo: “On tapahtunut todella suuri muutos sähköjärjestelmän ja sen käytön näkökulmasta.”
- Kulutuksen ja tuotannon tasapainottaminen on entistä haastavampaa
- Tasapainottavia elementtejä on vähemmän kuin aiemmin
- Perinteinen, fossiilisiin polttoaineisiin perustuva erillistuotanto on poistunut käytännössä kokonaan
- Sähkön kulutuksen ennakoidaan kasvavan tulevaisuudessa
Sään merkitys kasvussa.
“Meillä on entistä enemmän epävarmuutta lähitulevaisuuden tilanteesta, jopa tuntien tasolla. Paljon riippuu siitä, tuleeko ennustettu tuulirintama ajallaan vai ei.”
Tuulen tai auringon ajoittain toistuva vaje on katettava, jotta kulutuksen ja tuotannon tasapaino säilyy.
Verraton vesivoima.
- Merkittävä rooli suomalaisessa sähköntuotannossa vuosikymmenten ajan
- Nykyisin olennainen säätökyvyn tarjoaja
- Monipuolinen säätömuoto, toimii sekuntien,minuuttien ja tuntien tasoilta vuositasolle
“Kantaverkkoyhtiön näkökulmasta vesivoima on erinomainen säätömuoto. Se tarjoaa luotettavuutta ja varmaa saatavuutta.”
- Tuotantoa voidaan lisätä tai vähentää nopeasti.
- Vesivoima on sääriippumatonta.
- Käytössä ympäri vuoden.
Tarve säilyy.
Koko sähköjärjestelmän käyttöön liittyvissä ennusteissa vesivoima lasketaan edelleen kriittiseksi osaksi. “Kun laadimme skenaarioita 10–15 vuodeksi eteenpäin, kyllä niissä oletetaan, että vesivoimatuotanto ja sen säätökyky säilyvät. Vesivoiman avulla mahdollistetaan käytännössä siirtyminen uuteen, puhtaaseen sähköjärjestelmään ja sitä kautta hiilineutraali Suomi.”
Sähköjärjestelmä on kriittinen osa huoltovarmuutta – vesivoimalla paljon annettavaa
Luotettava sähköjärjestelmä on nyky-yhteiskunnan peruspilari. Huoltovarmuuskeskuksen energiahuollon johtava varautumisasiantuntija Anssi Paalanen: “Jo nyt sähköjärjestelmällä on huoltovarmuuden näkökulmasta täysin kriittinen rooli. Yhteiskunnan sähköistymisen edetessä sen merkitys korostuu vain lisää.”
- Liikenne on sähköistymässä
- Teollisuuden prosesseja sähköistetään
- Lämmön tuotantoon käytetään entistä enemmän sähkökattiloita ja lämpöpumppuja
“Sähköistymisen seurauksena yhteiskunnan toleranssi häiriöiden vaikutuksille pienenee.”
Vesivoiman suuri rooli.
Vesivoimalla on myös huoltovarmuuden näkökulmasta paljon annettavaa. Vesivoima:
- täysin kotimaista
- hyvin säätökykyistä
- ei käytä polttoainetta.
“Ymmärrän hyvin, että vesivoimassa on omat haasteensa ympäristöarvojen kannalta, mutta puhtaasti huoltovarmuuden näkökulmasta vesivoima on aika lailla täydellinen ratkaisu. Vesivoiman säätökyky kytkeytyy vahvasti myös varastointikapasiteettiin.”
Korvaaja?
Vesivoiman paikalle sähköjärjestelmässä ei ole näköpiirissä päteviä korvaajia, vaan sen kapasiteettia ja ominaisuuksia tarvitaan vielä pitkään. Paalasen mukaan esimerkiksi
- merkittävien vetyratkaisujen kohdalla puhutaan jopa 20-30 vuoden aikajänteestä.
- Akkujen kapasiteetti ja merkitys kokonaisuuden kannalta on vielä pieni.
Merkitys korostumassa.
Paalanen arvioi, että vesivoiman merkitys murrosajassa korostuu.
- Fossiilista säätöön kykenevää kapasiteettia poistuu
- Vaihtelevan tuotannon määrä kasvaa vauhdilla
“On tietenkin erittäin hyvä, että saamme käyttöömme paljon uusiutuvaa energiaa tuuli- ja aurinkovoiman muodossa, mutta huoltovarmuuden näkökulmasta ne eivät valitettavasti riitä. Huoltovarmuusnäkökulmasta kaikki vesivoima, jota meillä on käytössämme, tulisi pyrkiä säilyttämään. Vesivoima on äärimmäisen tärkeää verkonhallinnan ja huoltovarmuuden kokonaisuuden kannalta.”