Vihreä siirtymä eli muutos kohti päästötöntä energiaa on Suomessa hyvässä vauhdissa.
- Energiateollisuuden mukaan Suomen sähköntuotannosta 87 % oli hiilidioksidivapaata viime vuonna.
- Päästöt ovat laskeneet 10 vuoden aikana 69 %.
- Tuulivoimaan investoidaan ennennäkemättömän paljon.
- Vesi- ja ydinvoimalla on Suomessa vahva asema.
Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen: “Vihreää siirtymää on Suomessa edistetty määrätietoisesti.”
Investointeja edessä. Päästöttömän energiajärjestelmän luominen vaatii jatkossakin investointeja, muun muassa
- tuuli- ja aurinkovoimaan
- siirtoverkkoihin, oli kyseessä sitten sähkö tai esimerkiksi vety
- energian varastointiin.
Uusi tilanne. Tykkyläinen: “Venäjän hyökkäyssota muutti pelikentän kertaheitolla. Se vaikuttaa kahdella tavalla.”
- Nykytilanteessa on edellytykset kiihdyttää vihreää siirtymää: fossiilisista halutaan luopua entistä nopeammin.
- Samalla lyhyemmällä aikavälillä on keskityttävä toimitusvarmuuteen ja turvattava edellytykset perustuotantoon, kuten vesi- ja ydinvoimaan.
“Haasteena on seuraava talvi ja ehkä sitä seuraavakin. Kaikki kapasiteetti, joka on saatavilla, on valjastettava käyttöön. Esimerkiksi biopolttoaineiden, kuten hakkeen, käyttöä voidaan joutua lisäämään.”
Investointeja jatkettava. Samalla kun toimitusvarmuudesta on huolehdittava, ympäristöseikkoja ei voi unohtaa. Puhtaan energian investointien on jatkuttava.
“Energiainvestoinnit ovat tyypillisesti hyvin pitkäaikaisia. Näin ollen toimintaympäristön ennustettavuus on avainasemassa.”
- Suomessa on perinteisesti tehty merkittäviä energiainvestointeja yksityisellä rahalla, esimerkiksi Olkiluoto 3.
- Pitkän aikavälin ennustettavuus on kriittinen tekijä investointipäätöksiä tehtäessä.
“Toivoisin tässäkin tilanteessa malttia päätöksentekijöiltä nähdä tilanteen yli. Tulisi pitäytyä tekemästä päätöksiä, joilla pitkän aikavälin näkymiin tulisi epävarmuuksia ja siten investoinnit puhtaampaan tulevaisuuteen vaarantuisivat.”
Päästöttömässä energiajärjestelmässä perusasiat korostuvat
Sähköä on tuotettava koko ajan saman verran kuin sitä kulutetaan. Järjestelmän tasapainon ylläpito on jatkossa entistä haastavampaa, kun sään mukaan vaihtelevien tuotantomuotojen osuus kasvaa.
Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen: “Aina ei tuule eikä aurinko paista.” Suomessa tarvitaan jatkossakin
- tasaista sähköä tuottavaa ydinvoimaa
- vesivoimaa tasapainottamaan vaihteluita (säätövoima)
- yhteistuotantoa, jossa tuotetaan sekä sähköä että lämpöä.
“Pitkälti metsäteollisuuden sivuvirroilla toimivissa yhteistuotantolaitoksissa on parhaimmillaan 2 000 megawattia säästä riippumatonta tuotantoa. Se on ydinvoiman ohella merkittävä määrä stabiilia tuotantoa, jonka tarve korostuu tulevaisuudessa.”
Varastoilla pika-apua. Vaihtelevan tuotannon kasvu luo kysyntää sähkön varastoinnille.
- Tuulivoimalla tuotettua sähköä otetaan talteen, kun tuulee.
- Kun tuuli tyyntyy äkillisesti tai jokin tuotantolaitos putoaa pois verkosta, varastosta saadaan nopeasti sähköä korvaamaan vähentynyt tuotanto.
“Erilaisilla akuilla voidaan varmistaa, että verkko pysyy pystyssä nopeissa tilanteissa. Niiden kapasiteetissa on kuitenkin kyse vain muutamista tunneista. Esimerkiksi vesivoiman säätövoima on aivan eri luokkaa.”
Paljon muuttujia. Vedyn rooliin synteettisten polttoaineiden raaka-aineena ja energian varastointiratkaisuna on ladattu paljon odotuksia.
Kaupallisesti kannattavat vetyratkaisut ovat Tykkyläisen mukaan vähintään 5–10 vuoden päässä.
“Oleellista on löytää toimiva keino varastoida ja siirtää energiaa tulevaisuudessa, oli se sitten vety tai jokin muu tapa. Kokonaan päästöttömän energiajärjestelmän yhtälössä on vielä paljon ratkaisematta, mutta se on saavutettavissa. Matkalla sinne on pidettävä huoli energian saatavuudesta ja vihreän tulevaisuuden investointien mahdollistamisesta.”