PVO-Vesivoima tekee pitkäjänteistä yhteistyötä vesiympäristön kehittämiseksi. Uusien hankkeiden avulla etsitään tulevaisuuteen pysyviä ja onnistuneita ratkaisuja.
On marraskuun arki-ilta Iissä. Taivaalta sataa jäätävää tihkua ja lämpötila on jo muutaman asteen pakkasen puolella. Iijokea ympäröi lähes täysi hiljaisuus, mutta jos katsoo tarkkaan, voi joella nähdä lipuvan veneen, jota kuljettaa oululainen Ahti Sipola.
Sipolan voi nähdä jokiveneessä vapa kädessä todennäköisimmin silloin, kun sää on niin kurja, ettei kukaan muu haluaisi astua ovesta ulos. Juuri silloin on Sipolan mielestä kaikkein paras aika kalastaa.
Kirjanpitokalastajana toimiva Sipola kalastaa pääasiassa taimenta. Sen lisäksi Iijoesta on mahdollista saada hänen mukaansa myös kuhaa, ahventa ja lohta, ja onpa syksyisin koukkuun tarttunut jokunen siikakin.
”Raasakan alue on yllättävän hyvä kalapaikka, kun oppii pyytämään. On tietysti myös päiviä, kun ei tule nykäisyäkään, mutta se ei minua haittaa. Joki antaa saalista silloin kun antaa, ja siihen on hyvä tottua. Mielestäni paras aika vuodesta on alkukeväästä heti jäiden lähdettyä ja loppusyksystä juuri ennen kuin jäät tulevat”, Sipola kertoo.
Sipola on soutukalastanut Raasakan alueella Iijoella jo 1980-luvulta lähtien.
”Välillä on ollut vuosia, kun kalojen määrässä on ollut notkahduksia suuntaan ja toiseen. Jos vertaa yleisesti ottaen entiseen, niin aikaisemmin taimenta oli aivan valtavasti, mutta se oli todella pienikokoista. Tänä päivänä kaloja on vähän vähemmän, mutta niiden koko on suurempi kuin aikaisemmin”, Sipola sanoo.
”Ainoa miinus on, että illalla joella virtaus saattaa olla niin alhainen, ettei sitä käytännössä ole, mikä vaikeuttaa kalastusta. Minä kun haluaisin soutaa illalla mahdollisimman myöhään, niin se välillä ärsyttää.”
Laitoksia käytetään sähkön tarpeen mukaan, mikä vaikuttaa myös joen virtaamiin – päivällä sähköä kuluu luonnollisesti enemmän kuin myöhään illalla.
”Eri käyttömuotoja pyritään toki sovittamaan yhteen”, PVO-Vesivoiman ympäristöasiantuntija Jyrki Salo sanoo.
Vesistöihin istutetaan miljoonia kaloja vuodessa
PVO-Vesivoima Oy vastaa yli neljän miljoonan kalan istuttamisesta Ii- ja Kemijoen vesistöalueille.
Näillä joilla on Suomen suurimmat kalatalousvelvoitteet – esimerkiksi Iijoen merialueelle istutetaan merilohta ja meritaimenta sekä vaellussiikaa. Jokialueille ja latvajärville istutetaan siikaa, kirjo- ja järvilohta, kuhaa, taimenta ja harjusta. Lisäksi ylisiirretään nahkiaisia.
”Kemijoella istutusmäärät ovat Iijokea suuremmat. Kemijoen pääuoman ja merialueen kalatalousvelvoitteista meille kuuluu 17 prosenttia. Lisäksi meille kuuluu kokonaisuudessaan Suolijärvien alueen istutusvelvoitteet”, Jyrki Salo kertoo.
Kuva: Jyrki Kallio-Koski
PVO-Vesivoima tekee yhteistyötä vaelluskalojen palauttamiseksi ja vesiekosysteemin turvaamiseksi yhdessä paikallisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa. Yhteistyötä tehdään esimerkiksi jokivarren kuntien, paikallisten osakaskuntien, Metsähallituksen ja Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.
”Kaikki ratkaisumme pohjautuvat tutkimukseen ja seurantaan sekä keskusteluihin sidosryhmien kanssa. Työtä on paljon, mutta uskomme, että vaelluskalojen palauttaminen ja vesivoiman tuotanto voidaan sovittaa yhteen”, Salo sanoo.
Haapakoskelle Suomen ensimmäinen alasvaellusreitti
Yksi meneillään olevista yhteistyöhankkeista on Iijoen vaelluskalahanke 2020–2022, jota hallinnoi Pohjois-Pohjanmaan liitto. Hankkeen aikana toteutetaan täysin uudenlainen lohikalojen poikasten eli smolttien alasvaellusväylä PVO-Vesivoiman Haapakosken voimalaitokselle. Alasvaellusväylän rakentaminen aloitettiin vuosi sitten, ja rakennusurakoitsijana toimii oululainen OMP-Konepaja Oy.
Tutkimusten mukaan smolttien alasvaellus toimii rakennetuilla joilla nykyisellään heikosti. Erityisesti joissa, missä vaelluspoikaset joutuvat ohittamaan useita voimalaitospatoja ja patoaltaita, alasvaellus on osoittautunut ongelmalliseksi.
Alasvaellusväylässä smoltit ohjataan padon päältä turvallisesti kohti merta. Haapakosken alasvaellusväylä on Suomessa ensimmäinen laatuaan ja samalla tärkeä pohja tulevaisuuden ratkaisujen suunnittelussa.
”Tämä on iso askel ja konkreettinen teko, jolla ongelmalliseksi havaittua alasvaellusta helpotetaan”, Jyrki Salo kertoo.
Haapakoskelle on asennettu kesällä 2019 myös smolttien ohjausaita. Sen avulla merivaellukselle lähtevät kalat ohjataan alasvaellusväylään. Yhdessä ohjausaita ja alasvaellusväylä muodostavat alasvaellusreitin. Jos alasvaellusreitti toimii odotetusti, voidaan sitä hyödyntää myös muissa Suomen voimalaitospadoissa.
”Seuraava poikasten alasvaellusaika on keväällä, jolloin saamme arvokasta tietoa siitä, miten reitti toimii. Seuraavien vuosien kokemuksen perusteella selvitämme yhteistyötahojen kanssa, kuinka alasvaellusreittiä voidaan edelleen kehittää”, Salo sanoo.
Kuva: Kai Tirkkonen
Kalateiden rakennusta edistetään
Tällä hetkellä PVO-Vesivoiman toiminta-alueella on kolme kalatietä, joista vanhin on rakennettu 1990-luvulla Kemijoen Isohaaraan. Seuraavan kalatien on suunniteltu rakentuvan Iin Raasakan alueelle. Raasakan kalatien edistäminen on osa Iijoen vaelluskalahanketta.
”Tutkimme, minkälaisia vaikutuksia Raasakan kalatiellä saadaan aikaan ja tuloksia voidaan hyödyntää muissa Suomeen rakennettavissa kalateissä. Uusissa hankkeissa yhteistyön ja ratkaisuista kerättyjen kokemusten tärkeys korostuu”, Salo kertoo.
Raasakan alueelle on tehty viime vuosien aikana runsaasti erilaisia toimia vaelluskalojen puolesta. Raasakan vanhan uoman kehityshankkeessa on parannettu kalojen nousu- ja lisääntymismahdollisuuksia sekä kehitetty alueen virkistyskäyttömahdollisuuksia. Alueella on tehty esimerkiksi kutusoraikkojen kunnostamista, tutkittu vedenlaatua, rakennettu uima- ja virkistyskäyttöpaikkoja sekä kunnostettu ranta-alueita.
”Hankkeessa on saatu lupaavia tuloksia vaelluskalojen luontaisesta lisääntymisestä Raasakan vanhassa luonnonuomassa. Toimenpiteiden tuloksia seurataan kalalaskurin ja sähkökoekalastusten avulla.”
Lue lisää osoitteesta
Kalat ja vesiluonto – Pohjolan Voima
PVO-Vesivoima Oy
Pohjolan Voima -konserniin kuuluva PVO-Vesivoima tuottaa sähköä vesivoimalaitoksillaan Iijoella, Kemijoella, Kokemäenjoella ja Tengeliönjoella. Yhtiöllä on kahdeksan omaa ja neljä osakkuusvoimalaitosta, joiden sähkötehosta yhtiön osuus on 449 megawattia. PVO-Vesivoiman sähköntuotanto on keskimäärin 1,7 terawattituntia vuodessa.
Pääkuva: Perhokastusta Taivalkoskella. Kuva: Kai Tirkkonen