Suomalaisen energia-alan pitkäjänteinen työ fossiilisista polttoaineista luopumiseksi on esimerkillistä, sanoo Maailman ilmatieteen järjestö WMO:n pääsihteeri Petteri Taalas. Samankaltaiseen vauhtiin pitäisi päästä muuallakin, sillä energiantuotannon, liikenteen ja teollisuuden fossiiliset polttoaineet tuottavat edelleen 86 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä.
Kolmossija. Suomi on kolmannella sijalla, kun listataan maailmassa eniten päästöjään vähentäneet maat. Edellä ovat Tanska ja Britannia. Näin kertoi Petteri Taalas Pohjolan Voima keskustelee -tilaisuudessa syyskuun puolivälissä. Keskustelutilaisuuksissa ulkopuoliset asiantuntijat kertovat näkemyksiään alasta ja ilmiöistä.
– Suomi on vähentänyt päästöjään 36 prosenttia viimeisen 15 vuoden aikana. Se on paljolti suomalaisten energiayhtiöiden ansiota. Ne ovatkin ilmastonmuutoksen vastaisessa työssä edelläkävijöitä, hän sanoo.
Fossiilienergia jyllää yhä globaalilla tasolla
Petteri Taalas muistuttaa, että ilmastonmuutoksen torjunnassa suurimmat haasteet liittyvät siihen, miten muu maailma saataisiin samanlaiseen vauhtiin. Kuten hyvin tiedetään, päästöongelma kiteytyy kivihiileen, öljyyn ja kaasuun. Eniten päästöjä syntyy energiantuotannossa, liikenteessä ja teollisuudessa.
– Eurooppa ja USA olivat aiemmin päästölähteiden ykkösiä. Nyt suurin päästölähde on Kiina, ja kasvua nähdään esimerkiksi Brasiliassa, Indonesiassa ja muissa ei-OECD-maissa. Pelkästään hyvinvointimaiden toimilla tämä asia ei siis ratkea.
Ratkaisuja haetaan globaalien sitoumusten kautta. Se, kuinka moni maa saadaan mukaan, ratkaisee kehitysvauhdin.
Lähimmän viiden vuoden sisällä päästöt pitäisi saada merkittävälle lasku-uralle. Vain näin voidaan saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2050 mennessä. Teollisuuden, liikenteen ja energia-alan tuottamien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen ratkaisee sen, pystymmekö ylipäätään hillitsemään ilmastomme lämpenemistä, Taalas muistuttaa.
Suomessa ilmastokeskustelun ja -toimien keskiössä ovat uusiutuvat energiamuodot. Taalas muistuttaa, että maailmanlaajuisesti vain 15 prosenttia energiasta tuotetaan ydinvoimalla tai uusiutuvilla energiamuodoilla, loppu tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla.
– Jos haluamme ratkaista ongelman, luvut pitäisi pystyä kääntämään toisin päin, hän sanoo.
Suomi tuplalämpenee
Mittaukset ja laskentamallit. Nämä ovat Petteri Taalaksen ikkuna ilmastonmuutokseen ja ilmastojärjestelmään. Ilmastonmuutokseen ja sen estämiseen liittyy rajuja tunnemyrskyjä, mutta pääsihteeri Taalas pysyttelee fysiikassa ja kemiassa. Hänen fokuksensa on lisäksi merissä, biosfäärissä ja auringon suhteessa planeettaamme.
Taalas johtaa YK:n alaista Maailman ilmatieteen järjestöä, joka on perustanut IPCC:n eli hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin. IPCC:lle tekee laskentaa yli 60 keskusta ympäri maailman. Tuoreimman raportin ensimmäinen osa julkaistiin juuri. Samoin WMO julkaisi tiedot viime vuosien ilmastosta ja päästöistä.
– Kausi 2017–2021 on ollut maailman mittaushistorian lämpimin. Tämä jakso on ollut 1,06–1,26 astetta lämpimämpi kuin teollistumista edeltäneet vuosikymmenet. Kasvihuonekaasujen määrä on ennätyksellisen suurta ja kasvaa edelleen.
Pohjoisella pallonpuoliskolla lämpötilojen nousu on muita alueita suurempaa. Taalas puhuu tuplalämpenemisestä. Suomi ja sen lähialueet eivät hänen mukaansa todennäköisesti ole pahimpien kärsijöiden joukossa, mutta ilman ilmastonmuutosta hillitseviä toimenpiteitä kokonaiskuva on lohduton.
– Meillä lämpötilat nousevat ja täällä myös sataa jatkossa enemmän. Kasvukautemme ovat pidempiä, joudumme lämmittämään kotejamme vähemmän. Lumipeitteiset kaudet lyhenevät, mutta lumimäärät voivat runsastuvien sateiden myötä kasvaa.
Eteläisellä pallonpuoliskolla ja pohjoisen matalilla leveysasteilla kehitys on toisenlainen. Siksi maailman ruokatuotannon kannalta suunta on huono. Pohjoisen korkeilla leveysasteilla ei millään muotoa voida korvata näitä kuivuudesta enenevästi kärsiviä merkittäviä ruoantuotantoalueita. Ongelmat kiteytyvät hänen mukaansa ruokahuoltoon, väestönkasvuun ja veden riittävyyteen.
Suomessa hyvää osaamista
Monia ilmastonmuutokseen liittyviä ratkaisuja voidaan Taalaksen mukaan kuitenkin edistää paikallisesti.
– Suomelle ilmastonmuutoksen torjunta on myös mahdollisuus; hyviä ja toimivia teknologisia ratkaisuja on jo löytynyt ja Suomessa on niihin tarvittavaa osaamista. Yksi esimerkki on Suomessa kehitetty biodiesel. Parhaimmillaan Suomen edelläkävijyys tuottaa kaupallisesti hyödynnettävää teknologiaa, hän sanoo.
Taalaksen mielestä talouskasvu ei aina tarkoita päästöjen kasvua.
– Tosin maailmantalous on vaakalaudalla, ellei ilmastonmuutosta torjuta.