Energia-alalla on jo pitkään tehty hartiavoimin töitä vähähiilisyyden eteen. Verkostoitumisesta, kumppanuuksista ja rohkeista poikkiteollisista ratkaisuista voidaan saada kaivattua lisäpontta, todettiin Pohjolan Voiman isännöimässä talk show’ssa.
Mikä on energia-alan rooli hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamisessa? Hidastaako alaa jokin? Olemmeko riittävän nopeita? Edistävätkö rahoitusmekanismit puhtaan energian kehittämistä?
Näitä asioita pohdittiin Pohjolan Voima Pallo hallussa -talk show’ssa, jossa keskustelijoina olivat valtiosihteeri Kimmo Tiilikainen, Energiateollisuus ry:n toimitusjohtaja Jukka Leskelä, Business Finlandin Smart Energy -ohjelman vetäjä Helena Sarén sekä Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen.
Asiantuntijaryhmä oli hyvin yksimielinen siitä, että energiasektori mahdollistaa kestävään kehitykseen pohjaavan yhteiskunnan. Sen toiminta ja uusiutumiskyky vaikuttaa laajasti yhteiskuntamme kestävään ja hiilivapaaseen kehitykseen tulevaisuudessa. Pallo hallussa –webinaarin osallistujat totesivat, että energia-alalla on edelleen varaa kiihdyttää uusiutumisvauhtiaan.
– Suomen hiilineutraaliustavoite on hyvin kunnianhimoinen. Se, kuinka paljon uusiutuvaa sähköä pystytään tuottamaan, ratkaisee myös muiden alojen tulevaisuuden ja mahdollisuuden uusiutua. Eri toimialojen vähähiilisyystiekartat osoittavat, kuinka valtavia muutoksia tarvitaan. Energiasektorin on ikään kuin ruokittava muiden toimialojen vähähiilisyyttä, Kimmo Tiilikainen sanoi.
Mallia start up -yrityksistä
Energiateollisuus ry:n Jukka Leskelä arvioi, että energiasektorin toimintaa on perinteisesti leimannut varovaisuus, turvallisuus ja varmuus. Mallia pitäisi hänen mukaansa ottaa start up -yritysten tavasta toimia.
– Energia-alan toimintakulttuuriin on vaikuttanut tarve varmistaa, että sähköt pysyvät päällä ja tuvat lämpiminä. Meillä on Suomessa kuitenkin erittäin vahva start up -kulttuuri, jonka toimintamalli on täysin toisenlainen. Näitä kahta ääripäätä tulisi nyt saada lähemmäs toisiaan, Leskelä pohti.
Rohkeutta ja aiempaa tiiviimpää yhteistyötä penäsi myös Pohjolan Voiman Ilkka Tykkyläinen. Hän muistutti, että sähköistyminen haastaa kaikki. Hän nosti esimerkiksi kemianteollisuuden, jossa prosessien uudistumisen myötä sähkönkulutus viisinkertaistuu vuoteen 2050 mennessä. Muutosta ei hallita ilman verkostoitumista ja yhteistyötä.
– Energia-ala on lähestynyt asioita aina hyvin tuotantolähtöisesti. Miten pystyisimme edistämään asiakasyhteistyötä ja ymmärtämään, mitä sähköistyminen asiakkaalle tosiasiallisesti tarkoittaa. Ilmastoystävällisen ja kilpailukykyisen sähkön merkitys kasvaa myös tästä näkökulmasta, Tykkyläinen sanoi.
Yhteistyölle luotava edellytykset
Business Finlandin Helena Sarén arvioi, että yhteistyölle on hyvät edellytykset.
– Isot muutokset, sähköistyminen, vähähiilistyminen ja kaupungistuminen, edellyttävät tulevaisuudessa poikkiteollisia ratkaisuja. Ne ovat suomalaisten vahvuus, jos vain otamme roolin ja lähdemme viemään niitä eteenpäin. Meidän tulee löytää kokonaisvaltaisia ratkaisuja, joilla pystytään ratkomaan murroksessa esiin tulevia ongelmia. Sellaisille on valtavasti kysyntää, hän arvioi.
Jukka Leskelä muistutti, että epävarmuudenkin keskellä yritysten pitäisi uskaltaa ottaa riskejä.
– Ongelma on se, että muutokset ovat niin suuria, että niitä ratkottaessa synnytetään uusia ongelmia. Kenen liiketoiminta katoaa, mistä löytyy rahoitus, millaista uutta liiketoimintaa vielä syntyy? Nyt pitää saada toimintaympäristö sellaiseksi, että yritykset luottavat systeemiin ja uskaltavat tehdä investointeja, Leskelä sanoi.
Haasteet skaalaamisessa ja rahoituksessa
Helena Sarén vakuutti, että korkeatasoista tutkimus- ja innovaatiotoimintaa kyllä Suomesta löytyy.
– Ongelma on skaalaamisessa ja sen rahoittamisessa. Kun mennään pilotointivaiheeseen ja ensimmäisiin kokeiluihin, meillä on usein rahoituksellinen haaste. Sen ratkaisemiseksi meidän tulee kyetä kauhomaan rahoitusta myös Euroopasta. Täällä on paljon innovaatioita, jotka voisivat olla globaalisti ratkaisevia.
Sarén kannusti entistä tiiviimpään yhteistyöhön.
– Me emme ole vielä riittävän nopeita hakemaan partnereita, jotka mahdollistaisivat sen skaalauksen globaalissa mittakaavassa. Loppuasiakkaat haluavat kokonaisvaltaisen palvelun ja meidän pk-yrityksemme pystyy usein tarjoamaan vain osan siitä. Kokonaisuus vaatii verkostoitumista.
Ilkka Tykkyläinenkin arvioi, että vaikka energiasektori on hyvä hallitsemaan isoja projekteja ja isoja investointeja, siltä puuttuu rohkeus muuttaa toimintamallejaan.
– Energia-alalla meidän pitäisi pystyä antamaan itsellemme lupa epäonnistua. Voi olla hankkeita, joissa onnistumisen mahdollisuus on vain kymmenen prosenttia, mutta onnistuessaan se voi poikia jotain moninkertaista. Meille on tyypillistä miettiä takaisinmaksua, vaikka kyseessä on innovaatio, jonka sisällöstä ei vielä edes tiedetä, hän sanoi.
Elpymisrahastolle isot odotukset
Keskustelijoiden toiveet kohdistuivat erityisesti EU:n elpymisrahastoon.
– Toivottavasti rahastosta saadaan osa vähähiilisyyttä kehittäviin demonstraatiohankkeisiin. Niillä nopeutettaisiin siirtymää ja saataisiin lisäpontta vientiin, Helena Saren sanoi.
Myös Kimmo Tiilikainen toivoo rahaston avittavan globaalin muutoksen tekemisessä.
– Mitä suuremmalla määrällä elvytysrahoitus suunnataan puhtaisiin ratkaisuihin, sitä parempi. Toivottavasti EU, Yhdysvallat ja Kiina suurina elvyttäjinä suuntaavat panoksensa niin, että hiilineutraalius on siellä ykkösprioriteettina. Sitä kautta meillä saattaa olla nyt mahdollisuus tehdä sitä kaivattua suurta muutosta, hän sanoo.
Katso tallenne webinaarista.
Lue lisää webinaarista ja katso keskustelijoiden kommenttivideo tästä.
Teksti: Annamari Nurminen