Säännöstelyjärvillä varaudutaan suureen tulvaan

Pohjois-Suomessa varaudutaan suureen tulvaan. Lunta on pohjoisessa erittäin paljon ja sen vesiarvot ovat hyvin korkeat. Sulamisvesille tehdään siksi tilaa säännöstelyjärviin Jumiskon alueella ja Iijoen alueella. Kokemäenjoella tilanne on toinen.

Kevättulvien ennustaminen on aina arviointia sääennusteiden, historiatietojen ja kokemuksen pohjalta. Lopulta luonto kuitenkin määrää tahdin. Tulviin varautuminen on kuitenkin aloitettava kuukausia etukäteen, säännöstelyn kautta. Siksi yllätyksiä voi tulla.

‒ Varaudumme Suomen ympäristökeskuksen vesistömallin ja Ely-keskuksen ennusteiden perusteella suureen tulvaan, joten säännöstelyjärvien pintoja on laskettu vuodenvaihteesta alkaen. Juoksutuksia jatketaan näillä näkymin huhtikuun puolivälin paikkeille, PVO-Vesivoiman käyttöpäällikkö Antti-Pekka Sipola kertoo tilanteesta.

Kokemäenjoella tilanne on toinen. Vesistöalueella ei ole tarvetta säännöstelyyn kevättulvan varalta, sillä lunta ei ole eikä tulvaa odoteta. Pyhäjärven vedenpintaa ei siis lasketa tulvavesien varalta eli tehdä ns. kevätkuoppaa.

Poikkeava talvi, lumen vesiarvot korkeat

Talvi on ollut ennätyksellisen lämmin koko maassa. Pohjoisessa Suomessa tämä näkyy huomattavasti keskimääräistä suurempina lumimäärinä. Monin paikoin lumen vesiarviot ovat ennätyksellisen korkeat. Tämän takia varaudutaan suuriin tulviin.

Ennätyksellisten lumen vesiarvojen ja suuren lumimäärän takia Iijoella ja Kemijoella varaudutaan suuriin kevättulviin.

PVO-Vesivoima säännöstelee Kemijoen valuma-alueella Jumiskon voimalaitoksen lähettyvillä Isojärveä, Ala-Suolijärveä ja Yli-Suolijärveä. Iijoen valuma-alueella se säännöstelee Kostonjärveä, Kynsijärveä ja Tervajärveä sekä Irni-, Polo- ja Kerojärviä.

Maaliskuun alkupuolella vedenkorkeudet säännöstelyjärvissä ovat pitkän ajan keskimääräisten vedenkorkeuksien yläpuolella. Tulovirtaamat järviin ovat tänä talvena olleet suuremmat kuin yleensä talvisin.

Myös jokien virtaamat ovat kovat. Esimerkiksi Iijoen Haapakoskella vuorokauden keskivirtaama on maaliskuun alkupuolella pysytellyt reilusti vuodesta 1964 tehtyjen mittausten yläpuolella.

Kesän alussa vedenkorkeus normaali

‒ Lumien sulaminen alkaa yleensä huhtikuun puolivälin maissa, jolloin järvet ovat matalimmillaan. Sitten sulamisvettä alkaa tulla, järvet lähtevät täyttymään ja täyttyvät hyvin jo muutamissa viikoissa. Tavoitteena on, että virkistyskäytön kannalta vedenkorkeudet ovat hyvällä tasolla touko-kesäkuun vaihteeseen mennessä, Sipola toteaa.

Kostolle ja Irnille on sovittu säännöstelyjen suosituspisteitä, jotka määrittävät, missä vaihteluvälissä vedenkorkeuden pitää pysytellä kesän ajan.

Lumien sulamisen tahdista riippuen vesi järvissä nousee kesäkuun lopulle saakka.

Jos alkaa näyttää siltä, että järvet eivät täyty kunnolla sulamisvesistä, juoksutuksia vähennetään. Jos kevät on niin lämmin, että järvien täyttyminen on sadevesien varassa, veden käyttöä sähköntuotantoon rajoitetaan.

‒ Suurin ohjaaja tässä käytännössä on luonto. Se määrää, mitä meidän on pakko tehdä.

Kevät 2018 opetti

Keväällä 2018 luonto järjestikin yllätyksen. Silloin ennakoitiin suuria tulvia, joten säännöstelyjärvien pintoja laskettiin Jumiskon alueella järvikohtaisten lupien sallimille alarajoille. Toukokuusta tuli kuitenkin poikkeuksellisen lämmin ja sateeton, ja lumet sulivat nopeasti. Lämmön ja kuivuuden takia vesi imeytyikin maahan ja haihtui, eikä täyttänyt järviä. Myös mökkikausi päästiin aloittamaan poikkeuksellisen aikaisin, ja tuolloin järvissä oli vielä vähän vettä.

Tästä on otettu oppia. Jumiskon säännöstelyjärviä ei yleensä enää lasketa aivan lupaehtojen alarajoille saakka. Alueella toimii myös Ely-keskuksen vetämä työryhmä, joka käsitellään säännöstelyä ja sen kehittämistä. Työhön osallistuvat kuntien edustajat, paikalliset asukkaat, kesäasukkaat, muut paikalliset sidosryhmät ja PVO-Vesivoima.

Katso myös

Päivitettävä seuranta: Säännöstelynäkymät Kostonjärvellä, Irnijärvellä ja Suolijärvillä keväällä 2020

Säännöstely perustuu lupiin ja tilannearviointiin

Vesistöjä säännöstelyn tavoitteena ovat vesivoiman tuottaminen ja tulvien ehkäisy sekä mm. vesiliikenteen edistäminen, vesien virkistyskäyttö ja vedenhankinta. Vesistön säännöstelyyn tarvitaan aina vesilain mukainen lupa. Sen myöntää aluehallintovirasto.

Kullakin vesistöllä ja kullakin voimalaitoksella on säännöstelylle omat lupaehtonsa, jotka määrittelevät sallitut vedenkorkeuden ylä- ja alarajat. Luvissa on useimmiten ehtoja myös sallituille virtaamille.
Ely-keskukset valvovat lupaehtojen noudattamista.

Säännöstelystä päätettäessä katsotaan todellista tilannetta eri mittauspisteissä (mm.sadantaa, lumitilannetta, vesiarvoja, haihduntaa, vedenkorkeuksia), Syken vesistömallia ja sen tulovirtaamaennustetta sekä historiatietoja. Näitä peilataan sähköntarpeeseen.