Tengeliönjoen kalateiden rakentaminen kiinnosti arvovaltaisia vieraita Ylitorniolla elokuun lopussa. Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sekä ministeri Sari Essayah tutustuivat Portimokoskella yhteen Euroopan suurimmista vesistöjen kunnostushankkeista. Pitkän tien ensimmäiset askelet on otettu.
Tengeliönjoen kalatiet rakennetaan Tornionlaakson Voiman omistaman Portimokosken voimalaitoksen yhteyteen. Kun kaksi kalatietä saadaan valmiiksi, vaellussiialle ja meritaimenelle avautuu kutualueita lähes tuhat kilometriä.
Mittava, rajat ylittävä yhteistyöhanke
Tengeliönjoki on Tornionjoen sivujoki, ja juuri Tornionjoki-yhteys tekee hankkeesta mittavan, valtakuntien rajat ylittävän yhteistyöhankkeen. Siinä ovat osapuolina Lapin ELY-keskus, Ylitornion ja Pellon kunnat sekä Tornionlaakson Voiman omistajina vesivoimayhtiömme PVO-Vesivoima sekä Tornionlaakson Sähkö.
Kalateiden rakentamista rahoittavat suomalais-ruotsalainen yhteishanke TRIWA Life sekä maa- ja metsätalousministeriön ja ELY-keskusten Nousu-hanke. Kalatiet rakennuttaa poikkeuksellisesti Lapin ELY-keskus ja kalatalousviranomainen.
TRIWA Life (The Torne River International Watershed Life) toimiii koko Tornionlaakson valuma-alueella ja pyrkii parantamaan vesistöalueen ekologista tilaa (ks. faktalaatikko). Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa on TRIWA Life -hankkeen suojelija, joten häntä kiinnosti käydä paikan päällä. Vierailu Portimokoskelle oli osa vierailua, jonka aikana kuningas, ministerit kolmesta maasta sekä laaja joukko alueiden toimijoita kävi Suomen puolella myös Kattilakoskella ja Juoksengissa.
Kuningas: paljon myönteisiä vaikutuksia nähtävissä
”Lohen nousu Tornionjokeen on vähentynyt dramaattisesti kahden viime vuoden aikana, emmekä tiedä varmasti syitä tähän. Ehkä kyseessä on jokin luontainen sykli ─ tiedämme, että vuonna 2010 luvut olivat samankaltaisia kuin kahtena viime vuonna. Meidän on seurattava tilannetta ja pohdittava, miten näitä murheellisia lukuja voitaisiin muuttaa. Jos voimme tukea kalojen elinkiertoa täällä ja auttaa jokiluontoa, tuemme toki samalla lohikaloja”, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa kuvasi.
”Hyvä yhteistyö on tärkeää. On tärkeää myös ymmärtää investoinnit ja rahamäärät, joita näihin suuriin hankkeisiin ohjataan, ja toimia niiden hyväksi. Toivottavasti nämä hankkeet auttavat kalojen lisäksi myös paikallista taloutta ja paikallisia ihmisiä, jotka asuvat ja elävät vaikutusalueella. Paljon myönteisiä vaikutuksia on nähtävissä. Meidän on varmaan palattava muutaman vuoden kuluttua katsomaan, mitä on ehtinyt tapahtua”, kuningas hymyili.
Ensimmäinen askel pitkällä tiellä otettu
”Nyt rakenteilla oleva kalatie on luonnonmukainen, seuraava puolestaan hybridikalatie Portimojärven säännöstelyn vuoksi. Kumpikin on suunniteltu niin, että myös heikosti uivat kalat pystyvät käyttämään niitä”, kertoi ylitarkastaja Aurora Hatanpää Lapin ELY-keskuksesta.
”Toivomme, että vaellussiika ja meritaimen käyttävät kalateitä. Ne ovat lajeja, jotka ovat eläneet ylemmillä vesialueilla. Ilmastonmuutos ja vesien lämpeneminen tuovat kuitenkin haasteita kalojen elinkierron palauttamiseen. Monia muitakin haasteita on vastassa, mutta kalateiden rakentaminen on ensimmäinen askel pitkässä tiessä. Sen jälkeen työ vasta todella alkaa”, Hatanpää muistutti.
”Hanke lähti liikkeelle paikallisesta aloitteesta. Sen mahdollistaa yhteistyö kuntien, yksityisen sektorin toimijoiden ja aluehallinnon välillä. Lupia kalateiden rakentamiseen hakivat Tornionlaakson Voiman yhdessä Pellon ja Ylitornion kuntien kanssa.”
”Me Lapin ELY-keskuksessa ja Pohjois-Suomen kalatalousviranomainen emme yleensä ota hoitaaksemme kalateiden rakennuttamishankkeita. Tätä hanketta pidimme niin merkittävänä, että päätimme toimia toisin”, Hatanpää taustoitti hanketta.
Malliesimerkki toimivasta yhteistyöstä ja halusta hakea ratkaisuja
”Tämä hanke on malliesimerkki siitä, että ilmastotyö, elinkeinot ja luonnon monimuotoisuus voidaan sovittaa yhteen. Tavoitteena on, että kala vaeltaa ja lisääntyy luonnonmukaisesti, koskiympäristö soveltuu useille erilaisille lajeille, kalastajat saavat kalaa ja sähköjärjestelmä saa joustavaa sähköä”, Tornionlaakson Voiman toimitusjohtaja Sakke Rantala totesi.
”Hanke osoittaa, että voimme löytää ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ihmisiä että luontoa. Näiden tärkeiden asioiden ─ ilmasto, elinkeinot ja luonnon monimuotoisuus ─ onnistunut yhteensovittaminen voisi olla yhteiskunnallinen visio. Ja koska luonto yhdistää myös meitä naapurimaita, jopa pohjoismainen visio.”
”Yhteistyö on avainasemassa näiden haasteiden ratkaisemisessa sekä yhteiskunnallisella että paikallisella tasolla. Tämä hanke voi onnistua vain hyvällä yhteistyöllä. Haluankin kiittää kaikkia osapuolia sekä Ruotsissa että Suomessa sujuvasta yhteistyöstä”, Rantala painotti yhteistyön tärkeyttä.
Saha jo satoja vuosia, voimalaitos yli sata vuotta
Tengeliönjoen pohjoiseen haaraan Haapakoskelle aloitettiin luonnonmukaisen kalatien rakentaminen elokuussa 2024. Toinen kalatie rakennetaan seuraavassa vaiheessa Portimojärven säännöstelypadon yhteyteen hybridikalatienä. Tulevien kalateiden välillä on noin 3,5 kilometrin matka.
Portimokosken padot ovat Tornionjoen vesistön ainoa keskeinen vaelluseste. Nyt rakenteilla oleva kalatie liittyy Haapakosken vanhaan uomaan, jonne vettä ohjataan kalatien rakentamisen jälkeen.
”Haapakoskella on sijainnut saha jo 250 vuotta sekä 1920-luvulta lähtien pieni vesivoimalaitos, joka ei ole ollut toiminnassa enää pitkään aikaan. Viereen, Portimokoskelle, rakennettiin uudempi vesivoimalaitos 1987. Tänään todistamme jälleen uutta historiallista kerrosta, joka rakentuu tälle alueelle”, Rantala maalasi kuvaa.
Vesivoiman rooli jopa entistä tärkeämpi sähköjärjestelmän kannalta
Sakke Rantala muistutti myös vesivoiman merkityksestä säätövoimana ja sen tarpeellisuudesta sähköjärjestelmän kannalta.
”Sähkö on tänä päivänä kriittistä infraa. Ilmastonmuutoksen myötä ja energiamurroksen aikana vesisähkön rooli on muuttunut, mutta se on jopa aiempaa tärkeämpää: vaihteleva tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat rinnalleen kaiken mahdollisen jouston. Suomessa ja Ruotsissa vesivoiman rooli on erittäin tärkeä.”
Oppia seuraavia askeleita varten
Tornionlaakson Voima ja kunnat vastaavat kalateiden valvonnasta ja toiminnasta sen jälkeen, kun ne on rakennettu ja hyväksytty.
”Tornionlaakson Voiman ja sen omistajien tahtotila on, että vaelluskalojen palauttamista edistetään. Kalatiet ovat ensimmäisiä askelia täällä Tengeliönjoella. Oppia pitää ottaa jokaisesta kalatiestä ja niiden toimivuudesta. Vaelluskalojen palauttaminen on vaativa urakka, joka pitää tehdä yhdessä. Monenlaista osaamista ja monenlaisia toimia tarvitaan”, Sakke Rantala vahvistaa.
Mikä TRIWA Life?
- TRIWA Life (The Torne River International Watershed Life) -hankkeessa parannetaan Tornionjoen vesistöalueen ekologista tilaa Suomen ja Ruotsin puolella. Suomessa alue ulottuu Torniosta Kilpisjärvelle, Ruotsissa Abiskosta Kiirunaan ja Haaparannalle.
- Tavoitteena on palauttaa vesistöjä ja kosteikkoja lähemmäksi luonnontilaa ja edistää luonnon monimuotoisuutta. Tengeliönjoen kalateiden lisäksi hankkeessa mm.
- Tehdään elinympäristökunnostuksia yht. 96 km
- Poistetaan lähes 400 vaellusestettä (tierumpuja)
- Ennallistetaan n. 2500 ha ojitettuja soita, joista Suomessa noin 900 ha
- Parannetaan mm. saukon, Atlantin lohen ja raakun elinympäristöjä
- Toimien vaikutuksia seurataan esimerkiksi Luonnonvarakeskuksen tekemillä koekalastuksilla ja ympäristöDNA-näytteillä. Hanke kestää vuoteen 2030 saakka, ja sitä rahoittaa suurelta osalta Euroopan unioni. Norrbottenin läänin lääninhallitus on hankkeessa johtava tuensaaja. Suomesta mukana ovat Oulun yliopisto, Luonnonvarakeskus, Metsähallitus, Lapin ELY-keskus ja Suomen metsäkeskus, joka koordinoi hanketta Suomessa. Ruotsista hankepartnereita ovat Luulajan teknillinen yliopisto, Sveaskog AB sekä Havs- och vattenmyndigheten.
- Koko TRIWA Life -hankkeen rahoitus on yli 21 miljoonaa euroa. Suomen puolella kunnostettavia jokia on 22.
- TRIWA Life -hanke YouTubessa
- TRIWA Life ELY-keskuksen sivuilla
Lue myös: Sakke Rantalan puhe tilaisuudessa