Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa tutustui torstaina 29.8.2024 Ylitorniolla Tornionlaakson Voiman Portimokosken voimalaitoksen yhteyteen rakennettaviin Tengeliönjoen kalateihin. Vierailu on osa laajempaa Tornionjoen vesistöalueen kunnostushankkeen TRIWA LIFE -hankkeen (The Torne River International Watershed LIFE) tutustumisvierailua Tornionjokilaaksossa. Euroopan suurimmassa vesistöjen kunnostushankkeessa ennallistetaan joki- ja puroympäristöjä sekä Suomen että Ruotsin puolella. Pohjolan Voiman osakkuusyhtiön Tornionlaakson Voiman toimitusjohtaja Sakke Rantala piti tilaisuudessa puheen.
Puhe Portimokosken kalatiellä 29.8.2024
Arvoisa Ruotsin kuningas, arvoisat ministerit, arvoisat kuulijat,
Haluan toivottaa teidät kaikki lämpimästi tervetulleiksi meidän vesivoimalaitoksellemme. Olen Sakke Rantala ja toimin tämän vesivoimayhtiön, Tornionlaakson Voiman toimitusjohtajana. Meidän yhtiömme, jonka omistavat Tornionlaakson Sähkö, alueellinen energiayhtiö, ja Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima, on toiminut alueella jo vuosikymmeniä. Tämän kalatien luvanhaltijoina toimivat yhdessä Tornionlaakson Voima sekä Ylitornion ja Pellon kunnat.
Vanha Haapakosken vesivoimalaitos rakennettiin 1920-luvulla. Sitä ennen, yli 250 vuotta sitten, alueella on ollut myös saha. Nykyinen Portimokosken vesivoimalaitos täyttää pian 40 vuotta. Portimokosken laitos edustaa nykyaikaisempaa ja tehokkaampaa energiantuotantoa, ja sen teho on kymmenkertainen vanhaan verrattuna. Läheinen kanava rakennettiin, jotta saavutetaan korkeampi putouskorkeus, mikä mahdollistaa tehokkaamman energiantuotannon. Myöhemmin vanhan voimalaitoksen käytöstä luovuttiin kokonaan. Kalatiet sijoittuvat vanhaan uomaan. Toinen kalatie rakennetaan ylemmän, Portimojärven säännöstelypadon yhteyteen. Todistamme siis jälleen uutta historiallista kerrostumaa.
Vesivoima on ollut mukana yhteiskunnan kehittymisessä jo kauan. Ensin myllyinä ja sahoina, ja myöhemmin on korostunut sähköntuotanto vesivoimalla. Myllyjen ja sahojen hyöty oli hyvin konkreettista ja paikallista, kun taas sähkö on abstraktia ja nykyään jo itsestäänselvyys.
Sähköjärjestelmässä sähköä täytyy tuottaa ja kuluttaa sama määrä koko ajan. Joustavan vesivoiman supervoima on toimia tässä tasapainottajana. Vesisähkön rooli yhteiskunnan kehityksessä on ollut merkittävä, kun yhteiskunta on ensin teollistunut ja myöhemmin digitalisoitunut. Sähkö on nykyään kriittistä infraa. Kuinka kauan sinä selviäisit ilman sähköä?
Ilmastonmuutoksen myötä ja energiamurroksen aikana vesisähkön rooli on muuttunut, mutta se on jopa aiempaa tärkeämpää: vaihteleva tuuli- ja aurinkovoima tarvitsevat rinnalleen kaiken mahdollisen jouston. Suomessa ja Ruotsissa vesivoiman rooli on erittäin tärkeä.
Sähköjärjestelmän lisäksi vesivoimalla ja padoilla on myös muita positiivisia ja negatiivisia ulkoisvaikutuksia. Positiivinen: säännöstely on tuonut hallittavuutta tulviin ja kuivuuksiin. Valtaosa maailman padoista on rakennettu näitä tarpeita varten. Negatiivinen: kosket katoavat ja vaelluskalat eivät pääse patojen ohitse. Negatiivisia vaikutuksia kompensoidaan eri tavoilla.
Täällä Tengeliönjoen alueella velvoitteemme koostuvat pääasiassa kalanistutuksista. Ne kompensoivat padon aiheuttamaa haittaa ihmisille ja elinkeinoille. Kuitenkin tämän päivän yhteiskunnallinen ilmapiiri painottaa yhä enemmän luonnon monimuotoisuutta ja luontoarvoja sinänsä.
Luontokadon torjunta on jopa haastavampaa kuin kuin ilmastonmuutoksen torjunta. Siinä missä päästöjä voi objektiivisesti mitata, luonnon monimuotoisuudella on vahva subjektiivinen ja paikallinen ulottuvuus: mikä eliö on tärkein suojeltava? Nouseeko kala meidän lähijokeen?
Tämä hanke on malliesimerkki siitä, että ilmastotyö, elinkeinot ja luonnon monimuotoisuus voidaan sovittaa yhteen. Tavoitteena on, että kala vaeltaa ja lisääntyy luonnonmukaisesti, koskiympäristö soveltuu useille erilaisille lajeille, kalastajat saavat kalaa ja sähköjärjestelmä saa joustavaa sähköä. Tämä hanke osoittaa, että voimme löytää ratkaisuja, jotka hyödyttävät sekä ihmisiä että luontoa. Näiden tärkeiden asioiden (ilmasto, elinkeinot ja luonnon monimuotoisuus) yhteensovittaminen voisi olla yhteiskunnallinen visio. Ja koska luonto yhdistää myös meitä naapurimaita, jopa pohjoismainen visio.
Yhteistyö on avainasemassa näiden haasteiden ratkaisemisessa sekä yhteiskunnallisella että paikallisella tasolla. Tämä hanke voi onnistua vain hyvällä yhteistyöllä. Haluan kiittää kaikkia osapuolia niin Ruotsissa kuin Suomessa sujuvasta yhteistyöstä. Tämän rakennusprojektin jälkeen yhteistyön tarve jatkuu edelleen.
Haluan toivottaa onnea koko TRIWA LIFE -hankkeelle ja erityisesti tämän kalatien rakentajille.
Sakke Rantala
Toimitusjohtaja
Tornionlaakson Voima Oy
Lue lisää TRIWA LIFE -hankkeesta
Haapakosken ja Portimokosken laitosten yhteyteen rakennetaan ohitusuomat vaellusreittien uudelleen avaamiseksi. Haapakosken voimalaitoksella kalatien rakentaminen on jo aloitettu. Toinen kalatie rakennetaan Portimojärven säännöstelypadon yhteyteen, ja sen osalta työt aloitetaan myöhemmin. Lapin ely -keskus koordinoi rakennuttamista. Projektin rahoitus tulee julkisista lähteistä, kuten Euroopan Unionilta sekä maa- ja metsätalousministeriön Nousu-ohjelmasta. Tornionlaakson Voima Oy on hankkeessa luvanhaltijana yhdessä Pellon ja Ylitornion kuntien kanssa. Tornionlaakson Voima vastaa kalateiden valmistuttua niiden käytöstä, kunnossapidosta ja kehittämisestä.
Tornionlaakson Voiman omistajat ovat Pohjolan Voiman tytäryhtiö PVO-Vesivoima Oy ja Tornionlaakson Sähkö.
Kuvassa Tornionlaakson Voiman toimitusjohtaja Sakke Rantalan puhetta ovat kuuntelemassa maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah, Ruotsin kuningas Kaarle XVI Kustaa sekä Ruotsista maaneuvos Lotta Finstorp. Kuva: Kai Tirkkonen.