Pohjolan Voiman voimaloiden tuottama tuhka saadaan jo tänäkin päivänä sataprosenttisesti hyötykäyttöön. Tuhkaa pystyttäisiin kuitenkin hyödyntämään monipuolisemmin. Siksi Pohjolan Voimassa selvitään aktiivisesti uusia kiertotalouden mahdollisuuksia tuhkalle.
Pohjolan Voiman voimalaitosten polttoprosessista tuleva tuhka hyödynnetään jo nyt käytännössä kokonaisuudessaan. Käyttöä tuhkalle on maanrakennuksessa ja metsälannoitteena. Tuhka tulee Pohjolan Voiman lämpövoimalaitoksista. Polttoainepohja on pääasiassa biomassaa, mutta mukana on muitakin polttoaineita.
Kiertotaloutta edistetään aktiivisesti, sillä Pohjolan Voima on vastuullisuusohjelmassaan sitoutunut siihen, että energiaa tuotetaan säilyttäen turvallinen, terveellinen ja monimuotoinen ympäristö.
– Tämä tarkoittaa sitä, että selvitämme oman toimintamme ympäristövaikutukset ja -riskit, toimintaamme liittyvät luontoarvot sekä ja energian tuotannon ja käytön tehostamisen mahdollisuudet. Ilmastonmuutoksen torjunnan lisäksi tavoitteenamme on turvata luonnon monimuotoisuutta. Yksi tuhkan kiertotalouskäytön näkökohdista on se, että sen hyötykäyttö säästää neitseellisiä luonnonmateriaaleja, Pohjolan Voiman ympäristö- ja turvallisuuspäällikkö Katja Permanto muistuttaa.
Biotuhka Reach-rekisterissä
Pohjolan Voima aloitti jo vuonna 2009 yhdessä metsä- ja energiateollisuusyhtiöiden kanssa pitkän prosessin biomassojen poltosta syntyvän biotuhkan rekisteröimiseksi. Prosessiin kannusti Euroopan unionin REACH-asetus, joka edellyttää, että kemiallisten aineiden valmistajat rekisteröityvät EU-tietokantaan. Nyt vaaditut lisätestauksetkin on tehty ja rekisteröinti on päivitetty.
– Ajatuksena on ollut, että Reach-rekisteröinnin avulla tuhkan tuotteistamainen on yksinkertaisempaa. Tuhkasta on saatu paljon enemmän tietoa testausten myötä, Katja Permanto kertoo.
Tuoterekisteröinnin ansiosta biotuhkalla on virallinen käyttöturvallisuustiedote ja siten ohjeet, miten tuhkan kanssa tulee toimia. Samalla varmistetaan, että biotuhkaa voidaan käyttää tulevaisuudessakin lannoitteena tai muussa lisäarvoa tuottavassa käytössä.
Yhteisrekisteröintiä hakeneet konsortion jäsenet ovat puuperäisiä tai muita biomassoja polttoaineenaan käyttäviä voimalaitoksia eri puolilta Eurooppaa. Joukkoon kuuluu 75 jäsenyritystä ja päärekisteröijänä on ollut Pohjolan Voiman tytäryhtiö Kymin Voima. Toimintaa on tukenut ja konsultoinut Sweco.
UUMA4-foorumissa haetaan hyötykäytön helpottamista
Pohjolan Voiman voimalaitoksissa syntyy vuosittain noin 100 000 tonnia tuhkaa. Sen täysimääräistä käyttöä edesauttaa se, että tuhkaa voidaan varastoida muutaman vuoden ajan tulevia tarpeita varten.
– Suurin osa tuhkasta menee edelleenkin maarakentamiseen, mutta monipuolisempiakin hyötykäyttökohteita on löydettävissä. Meillä onkin yhteistyökumppaneidemme kanssa ja itsenäisesti haussa uusia käyttömahdollisuuksia, Permanto kertoo.
Pohjolan Voima on esimerkiksi mukana UUMA4-yhteistyöfoorumissa, joka kokoaa yhteen maarakentamisen alan keskeiset toimijat. Foorumin tavoitteena on edistää uusiomaarakentamista Suomessa. Kierrätysraaka-aineiden käytöstä halutaan yhteistyön avulla kehittää tasavertainen toimintamalli luonnonkiviainesten käytön kanssa. Uusiomaarakentamisella on mahdollista saavuttaa merkittäviä teknisiä, taloudellisia ja ympäristöllisiä hyötyjä.
Osa vastuullista kiertotaloutta
Kouvolan Kuusankoskella sijaitseva Kymin Voiman biovoimalaitokselta lentotuhkaa toimitetaan vuosittain 6000 tonnia valmistettavaksi metsälannoitteeksi. Tuhkalannoitteeksi se muuttuu YARAn tehtaalla.
Kymin Voima Oy:n toimitusjohtaja Antti Rainio pitää metsälannoitelannoitekäyttöön päätyvää tuhkaa erinomaisena esimerkkinä vastuullisesta kiertotaloudesta.
– Kun poltetaan metsästä peräisin olevia polttoaineita, niin ravinteet saadaan palautettua tällä tavalla takaisin metsän kasvuun, hän sanoo.
Tällä hetkellä Kymin Voiman tuhka menee kaikki lannoitekäyttöön, mutta sitä on toimitettu myös tierakentamiseen, valleihin ja maisemointiin liittyviin hyötykäyttökohteisiin. Näiden kohteiden käyttömahdollisuuksia tutkitaan aktiivisesti.
