Pumppuvoimalaitoshankkeemme Kemijärven alueelle

Selvitämme sähkön varastointiin tarkoitetun pumppuvoimalaitoksen mahdollisuutta Kemijärvelle

Selvitämme mahdollisuutta rakentaa pumppuvoimalaitos Kemijärven alueelle PUHTI-nimisessä hankkeessamme. Muun muassa Norjan ja Itävallan vuoristoseuduilta tuttu pumppuvoimalaitos keskittyy sähkön varastointiin. Se vastaisi maamme suureen tarpeeseen ei vain tuottaa tasaisesti, vaan myös varastoida riittävän pitkäaikaisesti tuotettua sähköä. Siten pystytään varmistamaan sähkön saatavuus suomalaisille ja vakaa toimintaympäristö kotimaiselle teollisuudelle.  

 

Puhti - Maastoleikkaus altaat, voimalaitos ja tunnelit

Suomi tarvitsee sähkön saatavuuden varmistamista

Suunnittelemme Kemijärvelle noin 500 megawatin (MW) tehoista pumppuvoimalaitosta, joka mahdollistaisi jopa viikon mittaisen sähkön varastoinnin. Pumppuvoimalaitoksen tehtävänä on tasata ja varmistaa sähköntuotantoa. Toimintaperiaate perustuu korkeuseron hyödyntämiseen. Silloin, kun sähköä on tarjolla paljon, vettä pumpattaisiin Kemijärvestä ylempänä sijaitsevaan varastointialtaaseen. Kun sähköstä on pulaa, laskettaisiin vesi varastointialtaasta turbiinin läpi takaisin Kemijärveen. Näin sähköjärjestelmään saadaan tehokkaasti tuntuva määrä lisäkapasiteettia silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan.

Sijaintina olisi Kemijärven Askanaavan alue

Pumppuvoimalaitos sijaitsisi noin viisi kilometriä Kemijärven Askanselästä länteen nykyisin metsätalouskäyttöön ojitetulla Askanaavan alueella. Alue on pienehkö ja luonnostaan kuppimainen. Varastointiallas muodostettaisiin maastonmuotojen avulla patoamalla vaarojen välisiä alueita. Näin pitäisimme muutokset ympäristöön mahdollisimman vähäisinä. Suunnitellun varastointialtaan pinta-ala olisi noin 300 hehtaaria. Pinta-ala vastaisi hieman alle puolta Rovaniemen lentokentästä tai noin puolta Tuusulanjärvestä.

Varsinainen pumppuvoimalaitoksemme sijaitsisi varastointialtaan ja Kemijärven välisellä Mömmövaaralla, jonka sisälle louhittaisiin pumppuvoimalaitokselle tila. Vesi johdettaisiin tunnelia pitkin Kemijärveen, joka pinta-alaltaan suurena järvenä toimisi luontaisena ala-altaana.

Näin PUHTI-hanke etenee

PUHTI-hankkeemme etenee suunnitellun maltillisesti alkuvaiheessaan. Kesän 2024 aikana hankealueella ei tehdä mitään näkyviä toimenpiteitä, jotka vaikuttaisivat paikallisten tai kesäasukkaiden arkeen.

Olemme käyneet tärkeää keskustelua useiden sellaisten tahojen kanssa, joita hanke koskettaa. Keskustelut jatkuvat myös kesäkauden jälkeen. Otamme saamamme palautteen huomioon selvittäessämme, millaiset ratkaisut hankkeen toteuttamisessa olisivat kaikille parhaita mahdollisia.

Teemme nyt myös alustavaa vesistömallinnusta Kemijärven Askanselästä. Lisäksi valmistelemme maaperätutkimuksia sekä ympäristövaikutusten arviointia. Maaperätutkimukset alkavat aikaisintaan syksyllä 2024 ja ympäristövaikutusten arvioinnin pyrimme aloittamaan vuoden 2025 aikana. Sen jälkeen edessä ovat hankkeen lupahakemukset ja tekninen suunnittelu. Rakentaminen voisi alkaa lupien saamisen jälkeen. Tavoitteenamme on, että pumppuvoimalaitos olisi toiminnassa 2030-luvulla.

Investointeja sähköntuotantoon tarvitaan

Sähkönkulutuksen arvioidaan kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden aikana, kun yhteiskunta sähköistyy. Tämä edellyttää investointeja sähköntuotantoon sekä sähköjärjestelmän tasapainottamiseen tarvittavaan säätövoimaan ja varastointiratkaisuihin. Pumppuvoimalaitokset soveltuvat varastointiratkaisuksi erittäin hyvin.

Hanke vahvistaisi seudun ja koko Suomen kilpailukykyä

Olemassa olevaa, koeteltua teknologiaa hyödyntävä pumppuvoimalaitoksemme vahvistaisi Kemijärven seudun, Lapin ja koko Suomen kilpailukykyä: se toisi työpaikkoja PUHTI-nimisen hankkeemme eri vaiheisiin ja kiinteistöverotuottoja kunnalle.

Puhtaan siirtymän edistäminen

Pumppuvoimalaitokset mahdollistavat osaltaan puhtaan siirtymän investointeja, kuten vetytaloutta, tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä ja teollisuuden sähköistymistä.

Ympäristövaikutukset arvioidaan

Olemme sitoutuneet kattaviin ympäristövaikutusten arviointeihin. Uskomme, että niiden myötä löydämme parhaat mahdolliset toimintatavat sekä varmistamme luontoarvojen toteutumisen.

Tiesitkö?

Pumppuvoimalaitoksia on käytetty energian varastoimiseen ja säätövoiman tuottamiseen jo pitkään. Niiden toimintaperiaate ei silti ole monelle tuttu meillä pohjoisessa Euroopassa. Pumppuvoimaan, sen rakentamiseen ja pumppuvoimalaitosten tekniikkaan liittyy paljon jännittäviä yksityiskohtia. Jaamme tässä juttusarjassa kiinnostavaa tietoa eri näkökulmista.

Faktat hankkeesta

Laitoksen tyyppi: pumppuvoimalaitos
Teho: n. 500 megawattia (MW)
Sijainti: Askanaapa, Kemijärvi
Varastointialtaan koko: 300 hehtaaria
Pudotuskorkeus: jopa 150 metriä
Energiavarasto jopa viikon tarpeisiin

Tiivis vuoropuhelu ja yhteistyö ovat meille Puhti-hankkeessa äärimmäisen tärkeitä. Eri vaiheissa tarvitsemme monenlaista osaamista, asiantuntemusta, sekä näkökulmia. Porukasta saa myös puhtia! Tässä juttusarjassa kysymme kuulumisia ihmisiltä, jotka ovat jollain tavalla mukana työssä, tai joita hanke muulla tavoin koskettaa.

Markus Pyykönen, projektipäällikkö

Markus Pyykönen, tuotannon kehityksen päällikkö, Pohjolan Voima Oyj

Mikä on roolisi hankkeessa?

Olen Puhti-hankkeen projektipäällikkö ja työpöydälläni on tällä hetkellä viestintä ja sidosryhmätapaamiset, YVA-ohjelman valmistelu, hankealueen pohja- ja geofysiikan tutkimusten suunnittelu, Askanselän vesistömallinnus sekä hankkeen sujuvuuden edistäminen. Innostuneissa tunnelmissa! On hienoa olla osa hanketta, joka edistää sähkömarkkinoiden tasapainoa ja kasvattaa varavoimakapasiteettia. Hankkeen myönteiset vaikutukset yhteiskuntaan tekevät työstäni erityisen merkityksellistä. 

Jani Pulli, toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy

Jani Pulli, toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy

Mikä on roolisi hankkeessa?

Minulla on ilo toimia Puhti-hankkeen päävastuullisena. Tunnelmani ovat erittäin myönteiset, sillä hankkeemme varmistaisi sähkön saatavuutta ja vakaata energiaympäristöä kaikille suomalaisille sekä elinvoimaa suoraan ja epäsuorasti paikallisille.

Heräsikö kysymyksiä? Meille on ensiarvoisen tärkeää käydä alusta alkaen tiivistä vuoropuhelua kaikkien sidosryhmien kanssa. Haluamme löytää yhdessä hankkeeseemme ratkaistu, jotka ovat kaikille parhaat mahdolliset.

Jani Pulli

Jani Pulli, Toimitusjohtaja, PVO-Vesivoima Oy. Kuva: Akifoto

Toimitusjohtaja
PVO-Vesivoima Oy
puh. 050 386 2680, jani.pulli@pvo.fi

Riitta Larnimaa

Riitta Larnimaa, Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja vastuullisuus. Kuva: Akifoto

Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja vastuullisuus
Pohjolan Voima Oyj
puh. 050 438 2466, riitta.larnimaa@pvo.fi