Kysymyksiä ja vastauksia pumppuvoimalaitoshankkeesta

1. Onko laitos käynnissä ympäri vuorokauden?

Pumppuvoimalaitos on sähkön varastointiratkaisu. Laitosta käytettäisiin tarpeen mukaan. Kun sähköä on hyvin saatavilla, vettä pumpataan järvestä ylhäällä sijaitsevaan varastointialtaaseen. Kun sähkön tarve on suuri, vettä lasketaan varastointialtaasta turbiinin läpi takaisin järveen.

2. Onko laitos käytössä ympäri vuoden?  

Pumppuvoimalaitoksen tehtävänä on tasata ja varmistaa sähköntuotantoa, mille on tarvetta ympäri vuoden. 

3. Miten hanke vaikuttaa Kemijärven ja Askanselän jäätilanteeseen, veden kirkkauteen ja laatuun? 

Hankkeen vaikutukset Kemijärveen ja erityisesti Askanselkään on yksi suurimmista kysymyksistä, johon paneudumme huolella. Olemme saaneet jo paljon siihen liittyviä kysymyksiä, jotka otamme vakavasti huomioon ympäristövaikutusten arvioinnin suunnittelussa ja sen toteutuksessa. Hankkeen vaikutukset selvitetään perusteellisesti etukäteen. Vaikutukset vesistöihin tarkentuvat tulevan YVA:n myötä. Kerromme asiasta silloin lisää myös teille. Olemme tehneet jo suuntaa antavan mallinnuksen veden virtaamista ja vaikutuksia arvioidaan parhaillaan. 

4. Miten porojen ja muiden alueella liikkuvien turvallisuus huomioidaan? Aidataanko varastointiallas? 

Alueen turvallisuus on tarkoitus ottaa huomioon muun muassa aitaamalla varastointiallas.

5. Millainen on Puhti-pumppuvoimalaitoksen koko suhteessa Jumiskon voimalaitokseen? 

Jumiskon voimalaitoksen ja Puhti-pumppuvoimalaitoksen toimintaperiaatteissa on eroa – Jumisko on vesivoimalaitos, jolla tuotetaan vesivoimalla sähköä, kun taas pumppuvoimalaitos on tarkoitettu energian varastointiin. Jumiskon voimalaitoksen teho on 27,8 megawattia ja pudotuskorkeus 96 metriä. Puhti- pumppuvoimalaitoksen teho olisi noin 500 megawattia ja pudotuskorkeus jopa 150 metriä. 

6. Mitkä ovat alueelle rakennettavan tiestön edut ja haitat maanomistajille ja asukkaille? 

Tiedämme lisää aiheesta myöhemmässä vaiheessa, kun sähköverkkoliitynnän, tunnelien ja tiestön sijainnit tarkentuvat suunnittelussa. Keskustelemme aiheesta maanomistajien ja asukkaiden kanssa jo matkan varrella, jotta löydämme kaikille parhaat mahdolliset ratkaisut. 

7. Miten hanke vaikuttaa kalastukseen ja metsästykseen? 

Teemme tiivistä yhteistyötä paikallisen kalastajien ja metsästäjien sekä yhteisöjen kanssa, jotta mahdollisesta pumppuvoimalastamme koituisi mahdollisimman vähän haittaa. Hankkeen tarkemmat ympäristövaikutukset selviävät YVA:n aikana ja sen valmistuttua.

8. Mikä on käytännön arvio pumppuvoimalan tasaavan vaikutuksen mittaluokasta? Eli kuinka monta vastaavaa voimalaa kattaisi Suomen tämänhetkisen säätötarpeen?  

Säästä riippuvaa sähköntuotantoa, tuuli- ja aurinkovoimaa tasaamaan tarvitaan sääriippumatonta säätövoimaa, joka varmistaa sähkön saatavuutta kaikkina aikoina. Säätövoiman tuotantokykyä Suomessa tulisi lisätä noin 3000–5000 megawattia ja 500 megawatin tehoinen pumppuvoimalaitos kattaisi tästä noin 1000 megawatin säätötarpeen. 

9. Tuletteko toimimaan Pohjolan Voiman ympäristövastuuohjelman mukaisesti?  

Ilman muuta. Toimimme vastuullisuusohjelmamme ja luonnon monimuotoisuusohjelmamme mukaisesti kaikissa toimissamme, myös Puhti-hankkeessamme. 

10. Onko Askanaapa voimalaitos? Paljonko se tuottaa sähköä Suomen sähkötaseeseen? 

Askanaapa on alue, jossa suunnittelemamme Puhti-pumppuvoimalaitos sijaitsisi Kemijärvellä. Pumppuvoimalaitos olisi sähkön varastointiratkaisu – se ei tuota energiaa, vaan siirtää energian tuotantoa tai kulutusta hetkeen, jossa sitä tarvitaan. Pumppuvoimalaitos pumppaisi vettä Kemijärvestä ylempänä sijaitsevaan varastointialtaaseen silloin, kun sähköä on tarjolla paljon. Kun sähköstä on pulaa, laskettaisiin vesi varastointialtaasta turbiinin läpi takaisin Kemijärveen. Näin sähköjärjestelmään saataisiin tehokkaasti tuntuva määrä lisäkapasiteettia silloin, kun sitä kipeimmin tarvittaisiin. 

11. Minkälainen virtausnopeus olisi pumppuvoimalaitoksen tunnelissa, kun vettä pumpattaisiin täydellä teholla varastointialtaaseen?  

Tunneleissa virtausnopeus olisi suurimmillaan noin 1–2 m/s, mikä vastaa reipasta kävelyvauhtia. Tarkempi virtausnopeus riippuu tunneleiden mitoituksesta suhteessa voimalaitokseen, mikä täsmentyy myöhemmin. Tunneleiden sisäinen virtausnopeus ei vaikuttaisi suoraan Kemijärveen, vaan virtausnopeus järvellä riippuisi tunnelinsuun koosta. Kun tunnelin suu mitoitetaan leveneväksi ja riittävän laajaksi, virtausnopeus laskee ja vaikutukset järveen ovat pienemmät. Virtausnopeus järvellä olisi suurimmillaan 0,8 m/s. Tämä nopeus vaikuttaisi Lehtosalmen siltojen kohdalla vain silloin, kun pumppuvoimalaitos toimisi maksimiteholla. Muualla järvenselillä virtausnopeus olisi pienempi. Selvitämme ympäristövaikutusten arvioinnissa, miten virtaukset mahdollisesti vaikuttaisivat sedimentteihin, ja kerromme sitten aiheesta lisää.