Kehitämme säännöstelyä yhteistyössä

Vesivoiman tuotannossa vettä varastoidaan järviin ja juoksutetaan voimalaitoksille sähköntuotantoon tarpeen mukaan. Säännöstelyn ansiosta sähköä voidaan tuottaa vesivoimalaitoksilla silloin, kun kulutus on suurinta. Vesistöjen säännöstelyn avulla voidaan myös hillitä tulvia.

Siirry suoraan aiheisiin

Vesistöjen säännöstelyssä otetaan sähköntuotannon lisäksi huomioon sää, vesien virkistyskäyttö ja ympäristö.

Suomessa on noin 240 vesistön säännöstelyhanketta, joissa on mukana yli 300 järveä. Tämä vastaa noin kolmannesta Suomen järvipinta-alasta.

Ajankohtainen vesitilanne ja vesistöennusteet

Katso päivittäiset virtaamatiedot voimalaitoksillamme

Ajankohtainen vesitilanne ja vesistöennusteet Vesi.fi -vesitilannepalvelussa.

Muista tarkkaavaisuus liikkuessasi joenuomassa ja veden äärellä

Ole tarkkaavainen liikkuessasi joenuomassa tai veden äärellä. Asenna laiturit siten, että ne pysyvät kiinni. Suojaa myös muu omaisuutesi rannan tuntumassa tulvajuoksutusten ja muiden äkillisten vedenpinnan nousujen varalta.

Iijoen Raasakan vanhassa luonnonuomassa virtaama voi vaihdella välillä 1,5…1500 m3/s. Vanhaan uomaan juoksutetaan vettä silloin, kun se ei mahdu voimalaitoksen koneistojen läpi. Myös muut syyt kuten koneistojen vikaantuminen tai sähköntarpeen nopeat vaihtelut voivat johtaa ennakoimattomiin veden ohijuoksutuksiin.

Järvisäännöstelyt toiminta-alueellamme

Vesistöjen säännöstelyyn tarvitaan vesilain mukainen lupa. Säännöstelyluvat määrittävät veden korkeuden sallitun vaihteluvälin eri vuodenaikoina. Viranomaiset valvovat lupaehtojen noudattamista.

Kartta: PVO-Vesivoiman pohjoisen järvisäännöstelyt
PVO-Vesivoiman pohjoisen järvisäännöstelyt

Jumiskon vesistöalueen säännöstelyt

PVO-Vesivoiman toiminta-alueella Kemijoen vesistöalueella Jumiskon vesivoimalaitoksen rakentamisen yhteydessä keskeiset järvet säännösteltiin ja alempana sijaitseva Isojärvi otettiin säännöstelyyn pumppaamalla. Vesi johdettiin Yli- ja Ala-Suolijärvestä Niemijärven, Vierusjärven, Irnijärven ja Ala-Askanjärven kautta tunnelijaksoon.

Ala- ja Yli-Suolijärvien sekä Niemijärven, Irnijärven, Vierusjärven ja Askanjärven säännöstely on aloitettu vuonna 1954. Isojärven säännöstely on aloitettu vuonna 1956.

Jumiskon vesistöalueen Suolijärvillä on menossa Lapin ELY-keskuksen koordinoima säännöstelyn kehittämisselvitys.

Lisätietoa Suolijärvien säännöstelykäytännöistä ja hydrologiasta Ympäristöhallinnon verkkopalvelusta ymparisto.fi.

Ajankohtaiset vesitilanteet löytyvät Suomen ympäristökeskuksen sivuilta: Vesistöennusteet – Kemijoen vesistöalue.

Yli-Suolijärven, Ala-Suolijärven ja Isojärven vedenkorkeuden luparajat eri vuodenaikoina

  • NN: käytetty korkeusjärjestelmä
  • Vedenkorkeus ilmoitetaan korkeutena merenpinnasta jossakin korkeusjärjestelmässä. Korkeusjärjestelmä määrittelee sen vertauskorkeuden, josta kaikki muut korkeudet ilmoitetaan. Uusin järjestelmä on N2000. 
  • HW = lupaehtojen mukainen yläraja vedenkorkeudelle
  • Ka = keskiarvo
  • m = metriä
Kemijoen voimalaitosten padotusmääräykset
Kemijoen voimalaitosten lupaehtojen mukaiset keskeiset padotusmääräykset

Iijoen latvajärvien säännöstelyt

Koston- ym. järvien säännöstely toteutettiin vuonna 1965 ja Irni- ym. järvien vuonna 1966.

PVO-Vesivoima vastaa Irni-, Polo- ja Kerojärvien sekä Koston-, Kynsi- ja Tervajärven sekä Unilammen säännöstelystä.

Ajankohtaiset vesitilanteet löytyvät Suomen ympäristökeskuksen sivuilta: Vesistöennusteet – Iijoen vesistöalue.

Irni- ja Kostonjärven vedenkorkeuden luparajat eri vuodenaikoina

  • NN: käytetty korkeusjärjestelmä
  • HW = lupaehtojen mukainen yläraja vedenkorkeudelle
  • NW = lupaehtojen mukainen alaraja vedenkorkeudelle;
  • Ka = keskiarvo
  • m = metriä
  • Virki-alue, vedenkorkeuden suositusalue virkistyskäytön kannalta
Iijoen latvajärvien padotusmääräykset
Iijoen latvajärvien lupaehtojen mukaiset keskeiset padotusmääräykset

Kokemäenjoen vesistön säännöstely

Kokemäenjoen vesistöalueella keskeisimmät säännöstellyt järvet ovat Pirkanmaalla: Vanajavesi, Pyjäjärvi, Näsijärvi sekä Kulo-, Rauta- ja Liekovesi. Myös Kokemäenjoki on säännöstelty.

Säännöstely toteutetaan yhteistyössä, jossa ovat mukana Pirkanmaan ELY-keskus, Tampereen Sähkölaitos, UPM Energy Oy, Kokemäenjoen säännöstely-yhtiö, Näsijärven säännöstely-yhtiö ja PVO-Vesivoima Oy. Pyhäjärven säännöstely on aloitettu vuonna 1962. Säännöstelyn luvanhaltija on Pirkanmaan ELY-keskus. Käytännössä säännöstelyä hoidetaan PVO-Vesivoiman Melon voimalaitoksella, lisäksi säännöstelyyn vaikuttavat yläpuolisten vesistöjen, Näsijärven ja sekä Vanajaveden säännöstelyt.

Pirkanmaan keskeisille järville esitetyt säännöstelysuositukset pyrkivät vähentämään säännöstelyn haittoja ja parantamaan sopeutumista ilmastonmuutokseen.

Katso lisätietoja Kokemäenjoen vesistöalueen säännöstelystä Ympäristöhallinnon ymparisto.fi-sivuilta.

Ajankohtaiset vesitilanteet löytyvät Suomen ympäristökeskuksen sivuilta: Vesistöennusteet: Kokemäenjoen vesistöalue.

Pyhäjärven vedenkorkeuden luparajat eri vuodenaikoina

Pyhäjärven vedenkorkeuden luparajat
Kokemäenjoen Melon padotusmääräykset
Kokemäenjoen Melon lupaehtojen mukaiset keskeiset padotusmääräykset

Lisätietoa säännöstelystä

Ympäristöpäällikkö Aaro Horsma, PVO-Vesivoima Oy,
aaro.horsma@pvo.fi, puh. 010 478 6661
Käyttöpäällikkö Antti-Pekka Sipola, PVO-Vesivoima Oy,
antti-pekka.sipola@pvo.fi, puh. 010 478 6615