Melon voimalaitokselle entistä vahvempi pato
Nokialla sijaitsevan Melon voimalaitoksen pato on uusittu teräksisellä porapaaluseinällä. Kyseessä on Suomen ensimmäinen maapatoon toteutettu porapaaluseinä.
Kaivinkoneen kauha nostaa pitkän teräksisen porapaalun ylös porakonetta vasten. Kun paalu on pystysuorassa ja sen sijainti tarkasti edellisen paalun vieressä, alkaa poraustyö, jossa paalu viedään syvälle maaperään peruskallioon saakka.
Porauksen aikana suihkuaa jauhautunutta kiviainesta ja kuraista vettä ylös maan uumenista.
KFS Finlandin vastaava työnjohtaja Jonni Hautamäki ja avustava työnjohtaja Samuli Kiuru seuraavat työtä kuulosuojaimin varustautuneina alkusyksyllä työmaalla. Terävässä porauksen metelissä puheääntä ei kuule.
– Tällä tavalla upotetaan kaksi pitkiksi jatkettua paalua päivässä, Hautamäki kertoo metelin tauottua. Jotta paalut ulottuisivat enimmillään jopa 67 metrin syvyyteen, alun perin 18-metriset teräspaalut kiinnitetään toisiinsa hitsaamalla.
Melon voimalaitospadon uutta porapaaluseinää on ollut rakentamassa pieni reissutyössä olevien ammattilaisten joukko eli porapaalukoneen käyttäjä, kaivinkoneen kuljettaja, työnjohtajat ja kaksi hitsaajaa. Sivusta seuraaja huomaa pian, että turhia liikkeitä ei työmaalla tehdä. Työtahti on tiivis, kun urakkaa painetaan 12-tuntisia päiviä neljänä päivänä viikossa. Pari kertaa viikossa paikalla käy rekka tuomassa lisää materiaalia SSAB:lta.
Kun rakennustyöt joulukuussa ovat päättyneet, tämä tiimi on upottanut maahan maahan yhteensä noin 7,8 kilometriä teräspaaluja.
– Jos illalla jää poraus jää kesken, niin aamulla jatketaan siitä. Muuten laitetaan edellisenä iltana paalu paikalleen aamua varten, jolloin aamulla vain käynnistetään koneet ja aloitetaan, Hautamäki kertoo.
Usean vuoden projekti
Jylhässä kalliomaisemassa sijaitseva Melon vesivoimalaitos on Nokianvirrassa, jota pitkin Pyhäjärvi laskee Kuloveteen ja sieltä Kokemäenjokeen. Voimalaitoksen padossa ilmeni 2000-luvun alkupuolella eroosiovaurioita, joiden tiivistäminen ja uuden korjaustavan suunnittelu on ollut vuosien projekti. Yhteistyössä on ollut mukana asiantuntijoiden lisäksi valvova patoviranomainen.
PVO-Vesivoiman omaisuudenhoidon asiantuntija Matti Åman kertoo, että tiivistämistä yritettiin ensin sementti- ja bentoniitti-injektoinnilla. Näillä ei saavutettu toivottua tulosta. Lyöntipaaluilla puolestaan ei päästy tarpeeksi syvälle maaston kivisyyden vuoksi.
Padon tiiveyden varmistavaksi ratkaisuksi valittiin porapaaluseinä ja urakoitsijaksi KFS Finland, joka esitti, että maapaalut vietäisiin peruskallioon saakka. Näin syvälle, enimmillään 67 metriin ei ole aikaisemmin menty, joten kalustolta vaaditaan paljon.
– PVO-Vesivoima piti urakoitsijan valinnassa tärkeänä, että urakoitsija käyttää omaa kalustoaan, Åman sanoo.
Työn valmistuttua Melon voimalaitoksen padon ytimessä on 123 metrin mittainen porapaaluseinä. Porapaalujen ja kallion väliin jää muutaman sentin rako, joka urakan loppuessa on injektoitu sementtilaastilla.
– Käytännössä nyt on rakennettu uusi pato, Åman kuvailee. Entistä patoa ei kuitenkaan pureta pois, vaan se jää tukemaan porapaaluseinää. Maan pinnalla näkyvät paalujen päät yhtenäisenä jonona.
Lopuksi vuorossa on ollut maaston viimeistely. Patosilta pyritään avaamaan kevyelle liikenteelle kesällä 2023.
Uusi menetelmä patotyömailla
Porapaaluseinää käytetään tavallisesti siltatyömailla sekä vaativissa pohjarakennuskohteissa, joissa halutaan tukea pohjamaata jäykällä seinällä. Patotyömailla menetelmä on uusi.
Jonni Hautamäki pitää työmaata merkittävänä referenssinä KFS Finlandille.
– Meille tämä on mittava ja harvinainen projekti, koska olemme pääurakoitsija. Tällaisia seiniä ei juuri ole maailmalla nähty, ainakaan näin pitkiä paaluja.
Työmaa on hänen mielestään sujunut suunnitellusti.
– Jonkinlainen yllätys on ollut se, kuinka runsaasti poraus nostaa vettä maan pinnalle. Vesi johdetaan putkea pitkin voimalaitoksen alapuolelle laskeutusaltaaseen, josta vesi imeytetään penkan läpi.
Veden laatuun tai vedenpinnan korkeuteen työt eivät ole vaikuttaneet ja voimalaitoksen sähköntuotanto on projektin ajan jatkunut keskeytyksettä.
Hankkeen porausasiantuntijana toimi Mincon ja projektijohdosta ja valvonnasta vastasi Welado Oy. Rakennuttajakonsultti Janne Paaso Weladolta pitää projektia mielenkiintoisena ja sanoo urakoitsijan täyttäneen sille asetetut odotukset. Aikataulu on pitänyt ja kalusto on kestänyt.
– Selvästi on aistinut, että PVO-Vesivoimalla on ollut tahtotila saada pato kuntoon ja löytää pitkäaikainen ratkaisu, Paaso sanoo.
Kuvat: Rami Marjamäki