Tarina kestävyydestä, sinnikkyydestä ja voimasta – 80 vuoden ajan
Elämme hyvin erilaisessa Suomessa kuin mihin Pohjolan Voima perustettiin vuonna 1943, 80 vuotta sitten. Taival Suomen suurimpiin lukeutuvaksi energiayhtiöksi on ollut vaiherikas. Juhlistaakseen tätä matkaa Pohjolan Voima kokosi sidosryhmänsä Helsingin Kaapelitehtaalle 6. syyskuuta 2023. Illan mittainen matka kuljettiin puheenvuorojen, näytelmä -ja tanssiesitysten sekä musiikin, videoiden ja paneelikeskustelujen tahdittamana.
Joskus pitää katsoa kauas taakse nähdäkseen lähelle ja siitä eteenpäin. Pohjolan Voiman sidosryhmätilaisuus avattiin toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläisen tervetulijaissanoilla. Hän esitteli jatkuvasti kehittyvän 80-vuotiaan, ja kiitti samalla pitkäjänteistä yhteistyötä, jota koko yleisö – henkilöstö, omistajat, muut sidosryhmät ja kumppanit – ovat olleet tekemässä.
Ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen jatkoi juhlapuheella ja Suomen uuden hallituksen terveisillä. Tavoitteet tulevaisuudelle ovat selvät: puhtaan energian murros ja sähköntuotannon kaksinkertaistaminen. Siinä Pohjolan Voimalla ja sen tuottamalla perus- ja säätövoimalla on suuri merkitys. Maamme hallituksen visiona on tehdä Suomesta puhtaan energian suurvalta, jota halutaan tukea erityisesti sujuvoittamalla luvittamista ja houkuttelemalla investointeja. Mykkänen muistutti juhlavieraita siitä, että jos visio kuulostaa jostakusta hurjalta, niin samoin kuulosti myös sodanjälkeinen unelma vauraasta hyvinvointi-Suomesta.
Energia on erottamaton osa yhteiskuntaa, ja tämän symbioosin Pohjolan Voiman tarina toi yleisön ulottuville aina 40-luvulta tähän päivään. Puhuttua tarinaa ja eri vuosikymmenten ajankuvaa peilaavat tanssi- ja näytellyt kohtaukset toivat yhtiön värikkään elämän käsinkosketeltavaksi.
Keskinäinen luottamus ratkaisee suurten hankkeiden onnistumisen
Tarina alkoi räjäytetyn Kemijoen sillan rakentamisella maamme ensimmäiseksi voimalapadoksi, kulki läpi vauhdikkaasti edenneen 50-luvun, jolla syntyi suurten ikäluokkien lisäksi vesivoimaloita ja voimaloiden asuin- ja työyhteisöjä. Sodan runteleman ja köyhdyttämän Suomen jälleenrakentamisen hätä sokeutti ympäristövaikutuksille, joita ei tuolloin riittävästi ymmärretty.
Historijoitsija Laura Kolbe johdatti yleisön 60-lukulaisen Suomen mielenmaisemaan pakinalla ”suomalaisesta olohuoneesta”. Tuolloin osaksi suomalaista energiantuotantoa tulivat mukaan uudet energiamuodot – kuten hiili ja ydinvoima. Paneelikeskustelussa keskityttiin 70- luvun energiakriisiin, sen oppeihin sekä yhtymäkohtiin nykypäivään: energiapulasta kehkeytyy helposti ase.
Kansanedustaja ja viime hallituskauden ympäristöministeri Pekka Haavisto avasi puheenvuorossaan ympäristöliikkeen syntyä ja kasvua 80-luvulta tähän hetkeen. Hän muistutti, että uudet sukupolvet tuovat aina uusia ajatuksia ja näkökulmia. Tämä liikehdintä ja luontoarvojen esiinmarssi vahvisti 90-luvulla myös Pohjolan Voiman omaa ympäristötyötä. Ensimmäinen, tuolloin nimeltään ympäristöraportti, tehtiin vuonna 1994. Se oli alkusoitto nykyiseen muotoon kasvaneelle ympäristötyölle ja vastuullisuusraportoinnille, jota PVO-Vesivoiman entinen toimitusjohtaja Birger Ylisaukko-oja avasi juhlayleisölle.
Tälle vuosituhannelle ja kohti tulevaisuutta yleisön toivat Pohjolan Voiman hallituksen puheenjohtaja Tapio Korpeinen ja toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen. Teollisuus on herätty ottamaan suomalaisten omiin käsiin. Pohjolan Voima on vakaa alusta ja verkosto osakkaille ja suuren mittaluokan hankkeille. Läpinäkyvyys ja keskinäinen luottamus mahdollistavat keskeneräisistäkin aiheista ja syötteistä puhumisen. Se puolestaan mahdollistaa yhdessä tekemisen, joka vie isojakin asioita ja suuria hankkeita tavoitteellisesti eteenpäin. Pidetään tämä mielessä, kun maamme kilpailukykyä ja energiatulevaisuutta vahvistetaan.
