Kohti Science Based Targets -ilmastotavoitteita – Venla Vilhosen diplomityö on tärkeä askel Pohjolan Voiman vastuullisuustyössä

Science Based Targets -aloite (SBTi) eli Tieteeseen perustuvat ilmastotavoitteet -aloite on luotu yksityisen sektorin ilmastotoimien edistämiseksi. Tavoitteita kutsutaan tieteeseen perustuviksi, koska ne ovat linjassa viimeisimmän ilmastotutkimuksen ja Pariisin ilmastosopimuksen kanssa. Kyseisen laajasti tunnustetun standardiston avulla yhtiöt voivat luotettavasti osoittaa vähentävänsä kasvihuonekaasupäästöjään.

Pohjolan Voima on strategiansa mukaisesti sitoutunut vastuullisuuden kehittämiseen ja johtamiseen. Työtä ilmaston puolesta on tehty jo pitkään. Hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä kehittämällä ydintoimintaa eli sähkön- ja lämmöntuotantoa.

”Tämän työn keskiössä ovat olleet investoinnit teknologioihin, energiatehokkuuteen ja polttoainevalintoihin. Yhtiön pitkäjänteisen ja tavoitteellisen kehitystyön luonteva seuraava askel on selvittää, miten Pohjolan Voiman toiminnalle voidaan asettaa tieteeseen perustuvat päästövähennystavoitteet sekä mitä käytännön toimenpiteitä niiden saavuttamiseksi tarvitaan”, Pohjolan Voiman vastuullisuuspäällikkö Katja Permanto kertoo.

Ilmastotyön pohjaksi tarvitaan tutkittua tietoa

Tampereen yliopistosta keväällä 2023 valmistunut diplomi-insinööri Venla Vilhonen tarttui tärkeään aiheeseen ja selvitti diplomityössään, miten Pohjolan Voima voi soveltaa SBT-aloitteen mukaisia ilmastotavoitteita. Vilhosen diplomityö, joka viimeisteli hänen opintonsa Ympäristö- ja energiatekniikan koulutusohjelmassa, tarjoaa erinomaista tietoa Pohjolan Voiman ilmastotoimien tehostamiseksi.

”Päädyin tekemään diplomityön aiheesta, kun näin Pohjolan Voiman julkaiseman ilmoituksen. Erityisesti päästötavoitteet ja päästölaskennan puoli kiinnostivat minua. Aihe on tärkeä, eikä kenellekään enää pitäisi olla epäselvää, miksi kasvihuonepäästöjä tulee vähentää. Yhtiöiden näkökulmasta on keskeistä tunnistaa, mistä omat päästöt syntyvät ja millaisia vaikutuksia erilaisilla ohjeistuksilla on”, Vilhonen toteaa ja jatkaa:

”EU-lainsäädännön kehittyminen vaatii yrityksiä tarjoamaan entistä enemmän informaatiota. On tärkeää, että yritykset välittävät ulospäin selkeän viestin siitä, miten kehitys kohti tavoitteita tapahtuu.”

Täydellinen katsaus päästöihin vaati kaksi erilaista menetelmää

Ilmastotavoitteen mitoittamiseksi Pohjolan Voiman on tunnettava kasvihuonekaasupäästönsä läpikotaisin. SBTi edellyttää, että yhtiöt muodostavat kasvihuonekaasupäästöistään inventaarion GHG-protokollan (Greenhouse Gas Protocol) standardien mukaan.

Vilhonen lähti ratkomaan haastetta syventymällä SBTi:n ja GHG:n vaatimuksiin, jotka koskevat päästölaskentaa ja tavoitteiden asettamista. Työssään hän tarkasteli Pohjolan Voiman eri päästölähteitä näiden standardien valossa. ”Oli hyvin mielenkiintoista selvittää, miten eri tuotantomuotojen päästölähteet näyttäytyivät näin suuren yhtiön näkökulmasta”, Vilhonen mainitsee.

Pohjolan Voimalle laskettiin työssä päästövähennystavoitteet käyttäen kahta erilaista menetelmää. Tätä varten Vilhonen teki kattavan kasvihuonekaasuinventaarion yhtiön suorista ja energiankulutukseen liittyvistä päästöistä. Työ ei rajoittunut vain laskentaan, vaan se käsitteli myös tieteeseen perustuvien ilmastotavoitteiden laajempaa merkitystä, mikä syvensi Pohjolan Voiman ymmärrystä tavoitteiden vaikutuksesta.

Tutkimuksensa aikana Vilhonen huomasi, että päästöjen laskenta ja kasvihuonekaasuinventaarion tekeminen ovat iteratiivisia prosesseja: ”Täsmällisten lukujen saavuttaminen on haastavaa, mutta tämä ei vähennä sen merkitystä, että päästöjä pyritään ymmärtämään. On välttämätöntä työskennellä vajavaisenkin tiedon varassa, jotta kehitystä voi tapahtua.”

Ennakoiva vastuullisuustyö jatkuu – tutkimustulokset näyttävät suuntaa

Diplomityön tulokset osoittavat, että Pohjolan Voiman päästöt syntyvät pääosin polttoaineiden palamisesta sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksissa. Vaikka tulokset olivat pitkälti odotettavissa, ohjeistusten vaikeatulkintaisuus yllätti.

”Ohjeistusten laatimisessa tasapainottelu toteutettavissa olevien toimenpiteiden ja vertailukelpoisuuden välillä voi olla vaikeaa. Ohjeistukset sisältävät usein kohtia, jotka ovat tulkinnanvaraisia tai eivät ota yritysten erityispiirteitä huomioon”, Vilhonen kuvaa ja jatkaa: ”Tavoitteiden tarkoituksena on kuitenkin mahdollistaa vertailukelpoisten tulosten tuottaminen.”

Projektin aikana Vilhonen oppi paljon energiantuotannon teknisistä näkökulmista ja vastuullisuusraportoinnin konkretiasta. ”Pohjolan Voiman mahdollistama diplomityö laajensi ja syvensi opinnoista saatua osaamistani. Sain käyttööni hyviä työkaluja tulevaisuutta varten”, hän kertoo.

Tärkeä osa Vilhosen tutkimusprosessia oli yhteistyö ohjaajiensa Pohjolan Voiman vastuullisuuspäällikkö Katja Permannon ja rahoitusjohtaja Kaisa Ahtiaisen kanssa. Permannon mukaan tehty diplomityö toimii nyt suunnannäyttäjänä tieteeseen pohjautuvien ilmastotoimien edistämisessä.

”Venlan työn avulla pystyimme arvioimaan, kuinka SBTi:n mukainen tavoite olisi saavutettavissa. Saimme myös paljon ymmärrystä kasvihuonekaasupäästöjen raportoinnin kehittämisestä. Työ on tuonut meille erinomaista tietoa, joka auttaa meitä tekemään parempia päätöksiä vastuullisuuden saralla”, Permanto summaa.