Vakaampaa sähkön saatavuutta – selvitämme pumppuvoimalaitoksen mahdollisuutta Kemijärven alueelle
Suomi tarvitsee merkittävästi lisää säädettävää sähkökapasiteettia sekä tuotetun sähkön varastointikapasiteettia. Näillä ratkaisuilla varmistetaan sähkön saatavuus suomalaisille ja vakaa toimintaympäristö kotimaiselle teollisuudelle. Sen vuoksi selvitämme paraikaa mahdollisuutta rakentaa Kemijärven alueelle pumppuvoimalaitos, joka lisäisi tätä tärkeää säätövoimaa. Lisäksi jo olemassa olevaa, koeteltua teknologiaa hyödyntävä pumppuvoimalaitoksemme vahvistaisi Kemijärven seudun, Lapin ja koko Suomen kilpailukykyä: se toisi työpaikkoja hankkeen eri vaiheisiin ja kiinteistöverotuottoja kunnalle.
Sähkön kulutuksen on Suomessa arvioitu kaksinkertaistuvan seuraavan 15 vuoden aikana. Suurimpana syynä tähän on yhteiskunnan digitalisoituminen. Pumppuvoimalaitokset mahdollistavat osaltaan puhtaan siirtymän investointeja, kuten vetytaloutta, tuuli- ja aurinkovoiman lisäämistä ja teollisuuden sähköistymistä. Säästä riippuvaisen tuotannon kasvaessa säätökyvyn merkitys korostuu entisestään ja sen myötä lisääntyy myös tarve sähkön varastoinnille. Vesivarastot ovat erinomaisia sähkövarastoja, ja soveltuvat akkuja ja vetyä paremmin sähkön pitkäaikaiseenkin varastointiin.
Pumppuvoimalaitos varmistaisi sähkön saatavuutta omistajillemme ja välillisesti koko Suomelle. Toimimme mankalamallilla, ja kotimaisen teollisuuden lisäksi omistajiimme kuuluu alueellisia, sähköä suomalaisille myyviä energiayhtiöitä.
Pumppuvoimalaitos hyödyntäisi maaston korkeuseroja
Muun muassa Norjan ja Itävallan vuoristoseuduilta tuttu pumppuvoimalaitos keskittyy nimenomaan sähkön varastointiin. Suunnittelemme 500 megawatin (MW) tehoista pumppuvoimalaitosta, jonka kapasiteetti mahdollistaisi jopa viikon mittaisen sähkön varastoinnin. Sen tehtävänä olisi tasata ja varmistaa sähkön tarjontaa ja tuotantoa.
Pumppuvoimalaitoksen toiminta perustuu korkeuseron hyödyntämiseen. Silloin, kun sähköä on tarjolla paljon, vettä pumpattaisiin Kemijärvestä ylempänä sijaitsevaan varastointialtaaseen. Kun sähköstä on pulaa, laskettaisiin vesi varastointialtaasta turbiinin läpi takaisin Kemijärveen. Näin sähköjärjestelmään saadaan tehokkaasti tuntuva määrä lisäkapasiteettia silloin, kun sitä kipeimmin tarvitaan.
Pumppuvoimalaitoksen varastoallas sijaitsisi lähellä Jumiskon voimalaitostamme, noin viisi kilometriä Kemijärven Askanselästä länteen nykyisin metsätalouskäyttöön ojitetulla Askanaavan alueella. Alue on pienehkö ja luonnostaan kuppimainen. Varastointiallas muodostettaisiin maastonmuotojen avulla patoamalla vaarojen välisiä alueita. Näin pitäisimme muutokset ympäristöön mahdollisimman vähäisinä.
Varsinainen pumppuvoimalaitoksemme sijaitsisi varastointialtaan ja Kemijärven välisellä Mömmövaaralla, jonka sisälle louhittaisiin pumppuvoimalaitokselle tila. Vesi johdettaisiin tunnelia pitkin Kemijärveen, joka pinta-alaltaan suurena järvenä toimisi luontaisena ala-altaana.
Yhteistyö paikallisten kanssa ohjaa arkeamme
Haluamme toimia alusta saakka tiiviissä vuorovaikutuksessa paikallisyhteisöjen kanssa. Viestimme hankkeen etenemisestä aktiivisesti ja laajasti sidosryhmille. Järjestämme keskustelu- ja infotilaisuuksia maanomistajille, alueellisille porotaloudentoimijoille, kaupungin valtuustolle ja paikkakuntalaisille.
Olemme ilahtuneita, että olemme päässeet nyt jo käymään moni tärkeitä keskusteluja paikallisyhteisöjen kanssa. Meille on ensiarvoisen tärkeää käydä tiivistä vuoropuhelua alusta alkaen kaikkien kanssa, joihin hankkeemme vaikuttaa. Tällä tavalla löydämme kaikille parhaat tavat, miten mahdollinen investointi voitaisiin toteuttaa. Tätä tukee myös kattavat ympäristövaikutusten arvioinnit, joiden avulla varmistamme luontoarvojen toteutumisen.
PUHTI-hankkeemme seuraavat askeleet
Seuraavaksi jatkamme PUHTI-nimisen hankkeen selvitystyötä ja valmistelemme ympäristövaikutusten arvioinnin käynnistämistä.
Olemme nyt käynnistäneet PUHTI-hankkeen seuraavan vaiheen, jossa tarkennamme hankkeen toteutussuunnitelmia, valmistelemme ympäristövaikutusten arviointia ja keskustelemme alueen maanomistajien kanssa. Arvioimme, että tämä vaihe kestää noin vuoden.
FAKTAT HANKKEESTA
Alueen tyyppi: ojitettua metsätalousmaata.
Pumppuvoimalaitoksen tehokkuus: Suunnittelemme noin 500 megawatin (MW) tehoista pumppuvoimalaitosta, jonka kapasiteetti mahdollistaisi jopa viikon mittaisen sähkön varastoinnin.
Voimalan putouskorkeus: Putouskorkeudeksi on suunnitteilla 150 metriä, eli 50 metriä enemmän kuin Jumiskon voimalaitoksella, jossa on tällä hetkellä Suomen vesivoimaloiden korkein putouskorkeus.
Varastointialtaan mahdollinen sijainti: Noin viisi kilometriä Kemijärven Askanselästä länteen sijaitsee pienehkö, luonnostaan kuppimainen alue Askanaapa. Maastonmuotoja hyödyntävä varastointiallas muodostettaisiin patoamalla vaarojen välisiä alueita.
Varastoaltaan mahdollinen koko: Suunnitellun altaan pinta-ala olisi 300 hehtaaria. Käytännössä pinta-ala vastaisi noin puolta Tuusulanjärvestä tai hieman alle puolta Rovaniemen lentokentästä.
Ala-altaan mahdollinen sijainti: Kemijärvi, joka pinta-alaltaan suurena, 230 km² järvenä toimisi luontaisena ala-altaana.
Voimalaitoksen mahdollinen sijainti: Mömmövaara, jonka sisälle louhittaisiin laitoksen tarvitsema tila. Täältä vesi johdettaisiin tunnelia pitkin Kemijärveen.
Voit tutustua hankkeeseemme täällä: Pumppuvoimalaitoshanke Kemijärvelle – Pohjolan Voima.