Uutiskirje 3/2024
Energian varastointi ei voi olla vain akkujen varassa – kaikkia ratkaisuja tarvitaan
Säästä riippuvaisen sähköntuotannon ja sähkön hinnan aiempaa suurempi vaihtelu on luonut kasvavan tarpeen energian varastoinnille. LUT-yliopiston energiatekniikan professori Esa Vakkilainen: “Uusien energiatuotantomuotojen läpilyönti on lisännyt varastoinnin tarvetta merkittävästi. Tästä huolimatta varastointikapasiteetti ei Suomessa ole vielä juuri lisääntynyt.”
Lue lisää Esa Vakkilaisen haastattelusta
Kuulumisia
Kymin Voima investoi automaatioon – nettosähkö- ja minimitehosovelluksilla joustavampaa tuotantoa
Kymin Voiman Kouvolan Kuusankoskella sijaitsevalla lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksella otetaan käyttöön Valmetin kanssa yhteistyössä kehitetyt kattilan nettosähkö- ja minimiteho-ohjelmistosovellukset, joiden avulla tehostetaan voimalaitoksen säädettävyyttä ja kustannustehokkuutta. Uudet ohjelmistosovellukset ovat osa jatkuvaa kehitystyötä, joka lisää yhtiön energiatehokkuutta, lämmön- ja sähköntuotannon joustavuutta sekä sitä kautta vähentää tuotannon päästöjä entisestään.
Iijoen Raasakan vanhan uoman kehittämistä yhteistyössä jatketaan
PVO-Vesivoima, Iin kunta sekä Etelä- ja Pohjois-Iin jakokunta ovat sopineet jatkavansa yhteistyötä Iijoen vanhan uoman kehittämiseksi vuosina 2024–2025. Yhteistyöhankkeen tavoitteena on edistää vaelluskalojen ja nahkiaisen luonnonkiertoa Raasakan vanhassa luonnonuomassa sekä parantaa virkistyskäyttömahdollisuuksia.
Virtaamaolosuhteita parannetaan kalojen nousun ja virkistyskäytön edistämiseksi. PVO-Vesivoima jatkaa veden lisäjuoksutuksia uomaan kesäkaudella. Kalojen nousua ja lisääntymistä tukevien toimien tehokkuutta seurataan vanhan uoman Uiskarin kalatien kalalaskurilla. Hanke on jatkoa jo vuodesta 2017 tehdylle vanhan uoman kehittämisyhteistyölle.
Ihmiset
Tuotannon kehityksen päällikkö Markus Pyykösen uran tärkein oppi liittyy ihmisten kohtaamiseen
DI Markus Pyykönen toimii Pohjolan Voiman tuotannon kehityksen päällikkönä. Tehtävässään hän tukee ja johtaa Pohjolan Voiman ja sen tuotantoyhtiöiden kehitys- ja selvitysprojekteja. Energia-alalla pitkään työskennellyt Markus on omaksunut ihmiskeskeisen lähestymistavan työhönsä. Hän korostaa, kuinka tärkeää on kohdata toiset ihmiset kunnioituksella ja ennen kaikkea – ihmisinä.
Puhutaan energiasta
Podcastissa: Ketkä ovat häviäjiä vihreässä siirtymässä?
Ilmastonmuutoksen kannalta puhtaita energiantuotantotapoja kehitetään jatkuvasti, mutta niiden alulle saattaminen tuo mukanaan jopa haitallisia vaikutuksia. Ketkä ovat voittajia ja ketkä häviäjiä vihreässä siirtymässä ja miten tasataan tietä heille, joihin vihreä siirtymä sattuu? Entä miten ratkaistaan mahdolliset intressiristiriidat?
Ympäristöpolitiikan dosentti Itä-Suomen yliopistosta ja Ajatuspaja Alkion tutkija Susanna Myllylä sekä ympäristökonfliktien hallinnan professori Itä-Suomen yliopistosta ja Akordi Oy:n toinen perustaja Lasse Peltonen pohtivat podcastjaksossa, kuinka vihreä vihreä siirtymä todellisuudessa on.
Miten virtavesien ja vaelluskalakantojen tilannetta saadaan parannettua?
Vaelluskalakannat ovat ahtaalla. Suuri osa isoista virtavesistä on valjastettu yli 60 vuotta sitten. Ilmastonmuutoksen mukanaan tuoma vesien lämpötilan nousu ei helpota vaelluskalojen tilannetta. Tehostunut kalastus Itämerellä verotti vaelluskalakantoja, kunnes nykyiset rajoitukset alkoivat tepsiä.
Keskustelemassa ovat erikoistutkija Pauliina Louhi Luonnonvarakeskuksesta sekä tutkimus- ja kehityspäällikkö Mikko Jaukkuri Voimalohi Oy:ltä.
Voit katsoa podcastjakson myös videolta
Energian geopolitiikka – pitäisikö Suomen olla energiaomavarainen?
Merkittävä osa vihreän siirtymän kannalta tärkeistä teknologioista, tuotantoketjuista ja luonnonvaroista on Kiinan hallussa. Viime vuosien tapahtumista huolimatta Suomella on edelleen riippuvuutta myös Venäjän suuntaan. Pitääkö olla huolissaan? Mitä Kiinan valta-asema tuotannossa ja markkinoilla tarkoittaa muulle maailmalle? Onko Suomella edellytyksiä energiaomavaraisuuteen?
Kurkistuksen energian geopolitiikkaan kuulijoille tarjoilevat Centre for Research on Energy and Clean Airin johtava analyytikko Lauri Myllyvirta sekä europarlamentaarikko Ville Niinistö.
Näkökulma
Vastuullisuus organisaation kaikessa toiminnassa tarkoittaa myös koko henkilöstön kattavaa vastuullisuusosaamista. Tässä juttusarjassa kerromme, mitä vastuullisuusosaaminen merkitsee eri asiantuntijoiden näkökulmista.
”Meillä varsinainen vastuullisuustyö ei ole kenenkään yksittäisen henkilön tai ryhmän harteilla, vaan se koskettaa jokaista. Yhä useammin törmäämmekin tilanteisiin, joissa asiantuntijamme erikoistumisala yhdistettynä vastuullisuusosaamiseen on kultaakin kalliimpaa, kun kehitämme käytännön ratkaisuja.”
Energinen meininki
”Hyvät teot ovat vastuullisuutta parhaimmillaan”
Pohjolan Voiman henkilöstö jalkautui auttamaan lähiyhteisöjään Helsingissä. Huhtikuisen päivän aikana yli 20 tiimiläistä siivosi Töölönlahden puistoja ja rantareittejä, vietti aikaa ikäihmisten luona Hoivakoti Helenassa sekä nikkaroi linnunpönttöjä. Auttamisen kohteet löytyivät Commu-sovelluksen kautta.