Uutiskirje 4/2024
Sähköjärjestelmän hallinta on muuttunut radikaalisti – vesivoima tuo varmuutta jatkossakin
Sääriippuvaisen tuotannon nopea kasvu ja fossiilisen tuotannon alasajo haastavat Suomen sähköjärjestelmää ennennäkemättömällä tavalla. Kulutuksen ja tuotannon tasapainottaminen on entistä merkittävästi haastavampaa. Tasapainottavia elementtejä on vähemmän kuin aiemmin. Vesivoiman säätökykyä tarvitaan jatkossakin kipeästi, myös huoltovarmuuden näkökulmasta.
“On tapahtunut todella suuri muutos sähköjärjestelmän ja sen käytön näkökulmasta”, Fingridin johtava asiantuntija Jyrki Uusitalo toteaa, kun häneltä kysyy viimeaikaisesta kehityksestä sähköjärjestelmässä.
Lue lisää sähköjärjestelmän hallinnasta
Kuulumisia
Yhteistyöllä innovaatioita vesivoiman säätökykyyn – uusimpana maailman kehittynein turbiinisäätäjä
PVO-Vesivoiman Oulun yliopiston kanssa yhdessä kehitetylle innovaatiolle, uusimmalle turbiinisäätäjälle on haettu patenttia keväällä 2024. Vaikka vesivoimaa on hyödynnetty energiamuotona jo pitkään, sitä on aktiivisesti päivitettävä vastaamaan aikansa ja jatkuvasti muuttuvan energiaympäristön tarpeita. Vesivoiman merkitys säätövoimana korostuu sään mukaan muuttuvien tuotantomuotojen, kuten tuuli- ja aurinkovoiman lisääntyessä.
Pumppuvoimasta voi tulla suurhanke
Pumppuvoimalaitoksella tarkoitetaan ratkaisua, jossa järvestä pumpataan vettä varastoitavaksi yläaltaaseen silloin, kun vettä on runsaasti ja sähkö on edullista. Kun sähköstä tulee pulaa, yläaltaasta palautetaan vettä turbiinien läpi järveen ja samalla tuotetaan sähköä.
Pohjolan Voiman selvittämä pumppuvoimalaitos sijoittuisi 300 hehtaarin alueelle Kemijärven Askanaavalla, jossa on luontaisesti vaarojen välissä oleva kuppimainen alue.
Voimalaitoksen tuntumaan asennettavat kaksi yksinkertaista merikonttia pitävät sisällään teknologiaa, joka voimalaitoksen jarjestelmään yhdistettynä parantaa Iijoen Kierikin vesivoimalaitoksen suorituskykyä.
Ultrakondensaattoria voi verrata lyhytaikaiseen akkuun, joka kykenee tallettamaan ja vapauttamaan energiaa. Tehoa pilottiultrakondensaattorilla on kolme megawattia, eli käytännössä laitoksen tehoa voidaan nopeasti joko lisätä tai vähentää kolmen megawatin verran.
Rauman biovoimalaitoksen automaatiojärjestelmät uudistetaan
Rauman Biovoiman yhteistuotantolaitoksen automaatiojärjestelmä uudistetaan vaiheittain. Ensimmäisessä vaiheessa uusitaan polttoaineiden vastaanottojärjestelmien ohjaukset ja säädöt, ja ne otetaan käyttöön tulevana syksynä. Investoinnin toisessa ja kolmannessa vaiheessa uusitaan biokattiloiden sekä kaukolämpöjärjestelmän osuus automaatiosta. Hanke valmistuu kokonaisuudessaan syksyllä 2026. Prosessihöyryä, lämpöä ja sähköä tuottavan laitoksen uuteen automaatiojärjestelmään investoiminen on jatkumoa Rauman Biovoiman pitkäjänteiselle kehitystyölle.
Vauhdilla etenevä Porin uusi savukaasujen lämmöntalteenottolaitos käyttöön syksyllä
Porin Prosessivoima Oy:n uuden savukaasujen lämmöntalteenottolaitoksen KALTO’24 -projektissa rakentamisessa on päästy hyvään vauhtiin.
Yhtiö päätti kesällä 2023 investoida savukaasujen lämmöntalteenottolaitokseen, jota nyt rakennetaan Porin Kaanaan teollisuusalueella sijaitsevan biovoimalaitoksen yhteyteen.
Lämmöntalteenottolaitoksessa otetaan biovoimalaitoksen savukaasuista hukkalämpöä talteen kaukolämpöverkkoon.
”Nykyisin savukaasujen lämpötila on noin 150 C, joka laskee noin 50 asteeseen investoinnin myötä. Laitoksella pystytään hyödyntämään hukkalämpöä kaukolämmöksi parhaimmillaan jopa 40 megawatin teholla. Samalla uusi laitosvoimalan parantaa energiatehokkuutta sekä vähentää polttoaineen tarvetta ja päästöjä”, kertoo KALTO’24 -projektin omistajan edustaja Arttu-Pekka Alaperä.
Ihmiset
Tietotaito kulkee ammattilaissukupolvelta toiselle – avaimina yhteistyö ja kuunteleminen
Ammattilaiseksi ei valmistuta koulusta, vaan ammatin salat opitaan työssä tekemällä ja kuuntelemalla. Osaaminen on pääomaa, joka kannattaa siirtää konkareilta uransa alkutaipaleella oleville. Lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset ovat oma maailmansa – energiamarkkina elää muuttuvan maailman mukana ja perinteisten voimalaitosten määrä on kutistunut viime vuosina. Laitoksilla on lämmön tuotannon lisäksi kuitenkin merkittävä rooli nykyaikaisessa, säätökykyisessä sähkön tuotannossa. Pohjolan Voiman osakkuusyhtiöiden yhteistuotantolaitoksilla osaamista vaalitaan ja jaetaan. Parhaiten se onnistuu yhdessä tekemällä.
Puhutaan energiasta
Podcastissa: Kuinka aivoja voi huijata motivoitumaan?
Aivot huijaavat meitä ja me huijaamme aivojamme. Voimme huijata niitä motivoitumaan, kiinnostumaan ja jaksamaan. Millaisia temppuja aivot meille tekevät ja kuinka voimme oppia tunnistamaan nämä temput, millaisia vaikutuksia tunteilla ja hormoneilla on ajatuksiimme ja mitä voi seurata, jos emme välillä kyseenalaista omaa ajatteluamme? Podcast-jaksossa jaetaan vinkkejä aivojen hyvinvoinnin tukemiseen ja siihen, millaisilla elintavoilla aivot pidetään terveinä.
Sähkö tulee töpselistä -podcastin jaksossa juontajien Harri Moision ja Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhde- ja vastuullisuusjohtaja Riitta Larnimaan kanssa sörkkimässä aivoja ovat professori ja aivotutkija Minna Huotilainen sekä psykologi Joni Martikainen.
Podcastissa: Miksi yritykset tekisivät vapaaehtoisesti hyvää?
Vapaaehtoistyö on kasvava trendi yrityksissä. Sitä tekemällä pääsee auttamaan muita ja vieläpä työajalla. Mutta tekevätkö yritykset vapaaehtoistyötä vain kiillottaakseen imagoaan?
Mikä yhteiskunnassamme on muuttunut, kun yritykset lähtevät mukaan vapaaehtoistoimintaan? Kuuluisiko yritysten kuitenkin keskittyä vain omaan ydinosaamiseensa? Entä miten yritykset voisivat kantaa sosiaalista vastuuta konkreettisesti oman toiminnan ulkopuolella?
Tässä jaksossa vapaaehtoistyön merkityksellisyydestä ja mahdollisuuksista yrityksille ovat keskustelemassa vapaaehtoistyö Commu appin perustaja Sami Ekmark sekä Nordean yhteiskuntavastuujohtaja Pirjo Kuusela.
Podcastissa: Millainen on ratkaisu käytetyn ydinpolttoaineen loppusijoitukseen?
Suomi on ensimmäinen maa, jossa aletaan loppusijoittaa käytettyä ydinpolttoainetta. Posiva Oy on edelläkävijänä kehittänyt ratkaisun, jossa käytetty ydinpolttoaine viedään kapseleissa peruskallioon louhittuihin tunneleihin. Loppusijoittamisen on määrä alkaa pian.
Minkälaisilla kriteereillä loppusijoituspaikka on valittu? Miten käytetyn ydinpolttoaineen vienti peruskallioon käytännössä tapahtuu? Millaisia riskejä prosessiin liittyy ja miten niitä hallitaan?
Studiossa ratkaisuista kertomassa ovat Posivan kehitys- ja vastuullisuusjohtaja Tiina Jalonen sekä Posivan päägeologi Antti Joutsen, jotka avaavat pitkällistä kehitystyötä loppusijoitushankkeen taustalla.
Näkökulma
Blogissa: Rohkeutta rakentaa monimuotoisuutta?
Onko energia-alalla aitoa rohkeutta palkata ympäristöaktivistia sparraamaan yhtiötä vastuullisuusteemoissa? Onko yhtiöissä riittävästi ei-suomea puhuvia työntekijöitä? Voisiko kukaan taiteilija edes harkita energiaa työmaakseen?
Vastaukset ovat yksinkertaisia: ei, ei ja ei.
Energia-ala kärsii kroonisesta monimuotoisuuden puutteesta.
Vastuullisuuspäällikön työpöydällä: Miten varmistamme vastuullisuuden arvoketjuissamme?
”Alkuvuodesta kerroin meillä käynnistymässä olleesta hankkeesta, jossa selvitämme entistä syvemmin vastuullisuutta arvoketjuissamme. Vastuullisuus arvoketjuissa ja kumppanuuksissa nousi alun perin esiin kaksoisolennaisuusanalyysissamme, jossa tunnistimme meille tärkeitä vastuullisuusteemoja. Sen jälkeen päivitimme aiheen vastuullisuusohjelmaamme, jossa määrittelemme sen kehittämisen tavoitteita ja toimenpiteitä. Hanke on edennyt vuoden alkupuoliskon aikana projektiryhmän sekä Pohjolan Voiman johtoryhmän voimin.
Hankkeessa selvitämme toisin sanoen sitä, miten varmistamme vastuulliset hankinnat, kun toimimme verkostoissa”, kirjoittaa Pohjolan Voiman vastuullisuuspäällikkö Katja Permanto blogisarjassaan.
Energinen meininki
Neljän iin voimaa –
Ihminen. Idea. Innostus. Innovaatio.
Järjestimme sidosryhmillemme Neljän iin voimaa -tilaisuuden 5.6.2024 Helsingissä. Tilaisuudessa kuulimme, keskustelimme ja innostuimme neljän iin voimasta erilaisista, yllättävistäkin näkökulmista muun muassa psykologian, uskonnon, markkinoiden, tanssin, musiikin, neurokirurgian, tekoälyetiikan ja vastuullisuusstartupin edustajien silmin.
Innovaatioita ei synny ilman ideaa, ideoita ja innovaatioita ei synny ilman ihmistä – innostus on kolmen muun iin liikuttaja. On kyse neljän iin voimasta. Se on Pohjolan Voiman kulttuurista ydintä. Neljän iin voimaa, nyt ja ajan yli.
Loistava livekuvittaja Linda Saukko-Rauta piirsi näkemyksensä tilaisuuden sisällöstä ja tilaisuuden valokuviksi ikuisti Akifoto.
Maalismaalla kolmen tapahtuman päivä
Vesivoimalaitoksen avoimien ovien päivä, tukkilautalla lasku ja freestylemelojien kilpailu houkuttelivat Iijoen varteen rannan täydeltä yleisöä.
Freestylemelojien ja tukkilautalla laskijoiden kohtaamisesta syntyi idea yhdistää keväiset aktiviteetit samalle päivälle. PVO-Vesivoima lähti suunnitelmaan yhteistyökumppaniksi, ja näin saatiin tänä keväänä aikaan suosittu yleisöpäivä 18. toukokuuta. Iijoen toiseksi alimmalla vesivoimalaitoksella Maalismaalla avattiin ovet ja järjestettiin vieraille tutustumiskierroksia.