Nuorten ympäristöhuipparissa rakennettiin aktiivista toivoa

”Luonnosta ei voi lähteä pois, minkä jokaisen meistä olisi tärkeä tunnistaa paremmin”, oli yksi kantavista ajatuksista Nuorten ympäristöhuippukokouksessa Nuuksion kansallispuistossa Espoossa. Yli 300 nuorta ympäri Suomea, valtaosa peruskoululaisia, kokoontui 25.-26. lokakuuta luontokeskus Haltiaan miettimään ratkaisuja ympäristön heikkenevän tilan pelastamiseksi.

Huippukokouksen järjestäjänä oli valtioneuvoston kanslian yhteydessä toimiva nuorten ilmasto- ja luontoryhmä NUOLI, ja kokouksen tavoitteena oli lisätä nuorten äänen kuuluvuutta niin keskusteluissa päättäjien kanssa kuin monikanavaisen viestinnän kautta.

Kokouksen toinen juontaja Aaro Sariola muistutti kaikkia nuoria kuulijoita ja tulevaisuuden vaikuttajia siitä, että muutos on mahdollinen, jos vain 25 % nuorista työskentelee sen eteen:

”Kun kootaan pienetkin teot yhteen, niin niistä kasvaa suuria. Haluan, että koemme täällä yhdessä aktiivista toivoa: ettemme vain tähtää siihen, että kaikki palautuu entiselleen, vaan myös, että luomme yhdessä jotain uutta.”

Haltiassa tuli selvästi esille se, että maamme nuoret haluavat tunnistaa, mistä luontokato ja ympäristökriisit tarkalleen johtuvat. He tarvitsevat myös tietoa sitä, mitä toimia alamäen pysäyttämiseksi tarvitaan. Ja kolmanneksi, paikalle tulleet nuoret halusivat luoda painetta poliitikoille, jotka ympäristöasioista päättävät.

Huippukokous on nuorilta nuorille

Päivän aikana tuli esille useita pysäyttäviä tosiasioita. Kuten se, että maailmasta löytyy yli 2600 uhanalaista lajia, joiden selviäminen on riippuvainen yksinomaan meistä ihmisistä.

”Ratkaisuja kyllä esitetään, mutta niiden toimeenpanoa ei edistetä riittävän nopeasti. Positiivista kehitystä on kyllä tapahtunut, esimerkiksi monia sukupuuton partaalla olevia eliölajeja on pelastettu. Tulevaisuus on silti vanhempien sukupolvien käsissä, sillä he johtavat päätöksiä sekä etenkin niiden täytäntöönpanon nopeutta”, Aaro Sariola korosti.

Yli 300-päinen joukko toivoi, että työnantajat eivät näkisi heitä vain tulevaisuuden työntekijöinä, vaan myös tulevaisuuden voimavarana vaikeiden asioiden ratkomisen äärellä. Heidän mukaansa kukaan nuorista ei saisi ajatella, että mitä hyötyä nuorten vaikuttamisesta oikein on.

”Päättäjät eivät voi ohittaa meidän ajatuksiamme, kun meitä on suuri joukko yhdessä. Emme voi enää ajatella, että antaa politiikkojen hoitaa hommansa, ja me keskitymme unelma-ammattiemme tavoittelemiseen. Nuorten pitää olla muistuttamassa päättäjiä siitä, että nuoret elävät tänään tehtyjen päätöksien kanssa”, Aaro Sariola sanoi.

Nuoret olivat pahoillaan siitä, että heidät opetetaan ajattelemaan niin, että yhteiskunta on erillään luonnosta. Tämä vinoutunut väittämä perustuu siihen, että luonnosta voisi jotenkin lähteä pois. Mutta me tarvitsemme puhdasta ilmaa, puhdasta vettä ja puhdasta ruokaa. Emmekä vain me, vaan ne kaikki sukupuuton partaalla olevat eläimet, eliöt ja kasvit.

Tällaiset kokoontumiset käynnistävät jotain suurempaa

Nuuksiossa kokoontuneet nuoret vaikuttajat haluavat myös oppia tutkijoilta ja asiantuntijoilta. He peräänkuuluttivat aktiivista toivoa, ja siksi he halusivat jatkaa keskustelua yritysten, ministeriöiden ja säätiöiden kanssa. Näitä oli koolla tapahtuman tukijoina, joista yhtenä Pohjolan Voima.

Pohjolan Voiman toimitusjohtaja Ilkka Tykkyläinen kertoi nuorille, että yhtiössä on tehty isoja muutoksia esimerkiksi fossiilisista polttoaineista luopumisessa:

”On tärkeää, että teitä kiinnostavat nämä asiat. Tuotamme yli 20 % Suomen sähköstä, ja siitä peräti 99 % on hiilineutraalia. Lappeenrannan, Kouvolan, Rauman, Porin ja Pietarsaaren kaupungit lämpenevät meidän tuotannollamme, joten toimintamme on Suomessa hyvin merkityksellistä.”

Nuorten haastateltavana ollut Tykkyläinen kertoi, että hänen johtamansa yhtiö on sitoutunut luonnon monimuotoisuuden vahvistamiseen. Vesivoima piirtää tässä olennaista roolia: miten yhdistetään sähkön kasvava tarve ja vaelluskalojen palautus luonnonkiertoon?

”Olemme iloisia siitä, että hallitusohjelmassa on luvattu nopeuttaa luvitusmenettelyä. Pahimmillaan kalateiden rakentamislupaa on jouduttu odottamaan jopa seitsemän vuotta lukuisien valitusten hidastamana.”

Pohjolan Voiman toimitusjohtaja totesi myös, että jos energiankulutusta halutaan saada laskuun, tulisi jokaisen katsoa peiliin. Mutta että juuri tällaiset yhteiset kokoontumiset ovat niitä, jotka usein käynnistävät isojakin muutoksia parempaan.

Suomi on ympäristöasioissa suuri toimija

Nuorten ympäristöhuippukokouksen suojelijana toimi presidentti Alexander Stubb. Kirjeessään nuorille hän totesi luottavansa nuoriin ja heidän kykyihinsä ympäristön pelastamisen eteen. Stubb korosti, että vaikka Suomi on pieni valtio, olemme ympäristöasioissa suuri toimija.

”Haluan kiittää teitä yhteiskunnallisesta aktiivisuudesta ja ympäristöön liittyvästä asiantuntemuksestanne”, presidentti kiteytti sanomansa.

Nuorten ympäristöhuippukokouksen työpajoissa ja paneelikeskusteluissa työskenneltiin kolmen teeman ympärillä: hyvä elämä planeetan rajoissa, metsät ja luonnon monimuotoisuus sekä kestävä ruokajärjestelmä. Työpajojen annin perusteella syntyy yhteinen julkilausuma, jonka nuoret julkaisevat tilaisuuden jälkeen. #meidäntulevaisuus #meidänymparisto

Nuorten ympäristöhuippukokouksen avausosuutta juonsivat Aaro Sariola ja Ellen Haaslahti. Kuva: Loviisa Etto