Tutkittu tieto on pohjana hankkeissa, jotka pyrkivät palauttamaan vaelluskalat rakennetuille joille.
Iijoella testataan vaelluskalojen istutusmenetelmää, joka jatkossa olisi monistettavissa muuallekin.
Voimalohi Oy:n Raasakan kalanviljelylaitoksella tutkitaan vapautusaltaiden toimivuutta yhdessä Luonnonvarakeskuksen eli Luken kanssa. Keskeinen kysymys on, onnistuuko vaellus paremmin, kun vaellusikäinen poikanen saa lähteä liikkeelle vapautusaltaista stressittömästi ja omaan tahtiinsa.
– Kun uutta tehdään, on tärkeää nojata tutkittuun tietoon ja varmistua menetelmän toimivuudesta, sanoo Voimalohi Oy:n toimitusjohtaja Aki Mäki-Petäys.
Uusi teknologia auttaa kalojen liikkeiden seurannassa. Ennen koetta poikasten vatsaonteloon asetetaan PIT-merkki (Passive Integrated Transponder).
Kukin kala saa yksilöllisen seurantakoodin. Kyseessä on mikrosiru, jollaisia käytetään myös lemmikkieläimillä.
Vapautuskanavaan ja jokeen asennettujen antennien avulla saadaan yksilöllistä tietoa kalojen vaellukselle lähdöstä sekä niiden palaamisesta synnyinseudulleen.
– Tästä tutkimushankkeesta odotetaan konkreettista hyötyä parempina saaliina kalastajille sekä runsaampina nousijoina tuleviin kalateihin.
Tämän kevään testissä poikaset vapautetaan Raasakan kalanviljelylaitoksella olevista betonisista altaista, mutta suunnitelmat pysyvämmistä maapohjaisista vapautusaltaista ovat valmiina.
Luonnollinen aikataulu auttaa selviytymään
Lohenpoikasten elimistössä tapahtuu smolttiutuminen eli hormonaalisia ja fysiologisia muutoksia, kun ne ovat valmiita lähtemään synnyinjoestaan merivaellukselle.
Jos ihminen määrää lähdön ajankohdan, se ei aina osu poikasen kannalta oikein. Myös käsittely ja siirto autolla stressaavat poikasia, jotka stressaantuneina jäävät helpommin petojen saaliiksi.
Kuluvan kevään tutkimuksessa siirretään 4500 poikasta Raasakan kalanviljelylaitoksen testialtaisiin, joista ne pääsevät vapaasti uimaan jokeen. Vertailussa olevat toiset 4500 poikasta istutetaan tankkiautokuljetuksen jälkeen suoraan jokeen.
Johtava tutkija Pekka Hyvärinen Luonnonvarakeskuksesta sanoo, että kalan fysiologisen tilan eli smolttiutumisen ajankohta voi vaihdella vuosittain kevään etenemisestä riippuen. Myös kalayksilöiden välillä on eroja.
– Normaalisti kalat istutetaan tiettynä ajankohtana viljelyrutiinien mukaisesti. Nyt päästään vertailemaan kalan omaehtoisen vaelluksen alkamisajankohdan vaikutusta istutustulokseen.
Tutkimuksessa selvitetään myös kasvatusympäristön vaikutusta. Normaaleissa kasvatusaltaissa kasvaneiden poikasten menestymistä verrataan virikealtaissa kasvaneiden poikasten selviytymiseen.
Virikealtaisiin on asetettu kiviä sekä muita suojapaikkoja ja lisäksi altaan virtaussuuntia vaihdellaan satunnaisesti.
Tutkimus on osa Luken vetämää Kalatalouden ympäristöohjelmaa, jota rahoitetaan Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta.
Pää kuva: Istutusten tuloksellisuuden parantamishanke on Iijoen vesistövision tavoitteiden mukainen. Vapatusaltaseen kaloja siirtämässä laitosmestari Mikko Kokkonen ja työharjoittelija Markus Paakkola.
PVO Vesivoima Oy:n ja Kemijoki Oy:n omistama Voimalohi Oy vastaa omistajayhtiöiden kalatalousvelvoitteiden hoidosta. Voimalohi Oy:lla on kaksi kalanviljelylaitosta.