Ilmastotyötä: kohti vähähiilisyyttä
Pohjolan Voima on osa prosessia, jossa Suomesta tehdään vähähiilinen yhteiskunta. Koska tuotamme merkittävän osan Suomessa tuotetusta sähköstä, toimillamme on merkitystä.
Olemme pienentäneet omaa hiilikuormaamme määrätietoisesti 1990-luvun lopulta lähtien. Nykyisin 99 % sähköntuotannostamme on hiilidioksidineutraalia. Lämmöntuotannostamme 89 % oli hiilidioksidineutraalia vuonna 2024. Hiilineutraalin tuotantomme osuus kasvaa edelleen. Pohjolan Voiman tuotannossa hiilidioksidineutraaliksi lasketaan vesi- ja ydinvoima sekä kestävyyskriteerit täyttävillä puuperäisillä polttoaineilla ja kierrätyspolttoaineiden bio-osuudella tuotettu energia.
Tavoitteemme on nostaa sähköntuotannon hiilidioksidineutraalin tuotannon osuus
99 %:iin vuoteen 2025 mennessä. Lämmöntuotannon hiilidioksidineutraalin tuotannon tavoitteemme on 85 % vuoteen 2025 mennessä. Olemme saavuttaneet tavoitteemme etuajassa.
Ydinvoimalla, vesivoimalla, biovoimalla
Pohjolan Voimassa merkittävin hiilidioksidineutraali sähköntuotantomuoto on ydinvoima. TVO:n Olkiluoto 3 -ydinvoimayksikön (OL3) myötä vähähiilisen sähköntuotannon osuus nousi entisestään. OL3 liitettiin valtakunnan sähköverkkoon maaliskuussa 2022 ja aloitti säännöllisen sähköntuotannon 16.4.2023. TVO on Pohjolan Voiman yhteisyritys.
Vesivoima on merkittävä uusiutuvan energian tuotantomuoto Suomessa ja tärkein säätövoiman lähde. Olemme korottaneet vesivoimalaitostemme tehoja laitosten peruskunnostusten yhteydessä. Tämä on lisännyt hiilidioksidineutraalin vesivoiman tuotannon kapasiteettia.
Lämpövoimalaitoksemme ovat tehokkaita lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitoksia. Metsäteollisuuden tehdasalueilla sijaitsevat biovoimalaitokset käyttävät polttoaineinaan metsäteollisuuden sivuvirroista peräisin olevaa, puuperäistä ainesta. Ne tuottavat tehdasalueilleen niiden tarvitsemaa prosessihöyryä ,sekä kaukolämpöä lähiyhdyskunnilleen ja lisäksi sähköä.
Olemme purkaneet kolme öljy- ja hiilivoimalaitostamme. Ensimmäisenä purettiin Kotkan Mussalossa sijainnut voimalaitos vuonna 2015. Vuosina 2019-2021 olivat vuorossa hiili- ja öljyvoimalaitokset Kristiinankaupungissa ja Porin Tahkoluodossa.
Turve rajataan varapolttoaineeksi
Voimalaitoksissa, joissa tuotamme lämpöä ja sähköä yhteistuotantona (CHP), polttoaineina ovat pääosin puuperäiset polttoaineet. Lisäksi käytämme kierrätyspolttoainetta, turvetta ja kivihiiltä.
Tavoitteena oli, että vuonna 2023 olemme vähentäneet turpeen käyttömme 70 % vuoden 2019 tasosta. Vuonna 2024 saavutimme tavoitteemme, sillä turpeen käyttömme oli vähentynyt 83 % vuoden 2019 tasosta. Strategiakautemme 2022–2027 tavoitteena on, että käytämme fossiilisia polttoaineita ja turvetta vain käynnistys-, vara- ja toimitusvarmuuspolttoaineena markkinatilanne huomioiden.
Osassa voimalaitoksia olemme jo hyvässä vauhdissa. Turpeen rajaaminen vain varapolttoaineeksi ei kuitenkaan käy käden käänteessä, sillä keinoja on etsittävä laitos- ja kattilakohtaisesti. Kyse on mm. kattilan korroosion ja käyttöhäiriöiden välttämisestä.
Katso myös
