Rauman Biovoima, Rauma
Rauman Biovoiman biovoimalaitos sijaitsee Raumalla UPM Rauman tehdasalueella. Voimalaitos on lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitos.
Voimalaitokselta toimitetaan prosessihöyryä ja sähköä UPM:n Rauman tehtaalle sekä kaukolämpöä ja sähköä Rauman Energia Oy:lle. Biovoimalaitos tuottaa yli 99 prosenttia Rauman Energian kaukolämmöstä.
Rauman Biovoiman biovoimalaitoksen tuotantoteho on 140 megawattia prosessihöyryä, 50 megawattia kaukolämpöä ja 65 megawattia sähköä. Voimalaitos valmistui vuonna 2006. UPM Rauma tuottaa voimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitopalvelut.
Polttoaineet
Rauman Biovoiman voimalaitos on Suomessa ollut edelläkävijä puuperäisten polttoaineiden käytössä. Noin 90 % voimalaitoksen tuottamasta energiasta on hiilineutraalia.
Voimalaitoksen pääpolttoaineina ovat puuperäiset polttoaineet. Lisäksi käytetään erilliskerättyä kierrätyspolttoainetta. Turpeen käyttö on käytännössä lopetettu ja se on ollut vain reservipolttoaine.
Voimalaitoksen polttoaineet
- kierrätyspuu
- kuori
- hakkuutähteet
- bioliete
- kierrätyspolttoaine (SRF)
- turve reservipolttoaineena
Voimalaitos numeroina
| 2006 | Valmistui |
| 65 MW | Sähköteho |
| 190 MW | Lämpöteho |
Omistussuhteet
Voimalaitoksen omistaa Rauman Biovoima Oy, joka on Pohjolan Voima Oyj:n tytäryhtiö. Yhtiön toinen omistaja on Rauman Energia.
Ympäristö
Voimalaitoksella on sertifioitu ympäristöjärjestelmä ISO14001 ja energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+. Rauman Biovoima on liittynyt energiatehokkuussopimuksen energiavaltaisen teollisuuden toimenpideohjelmaan.
Rauman kaupunki on myöntänyt Rauman Biovoima Oy:lle kunniakirjan sitoutumisesta kaupungin hiilineutraalin kunnan tavoitteeseen.
Edelläkävijä sivutuotteiden hyödyntämisessä
Rauman Biovoima on mukana osarahoittajana EU:n komission tukemassa 19 miljoonan euron Circwaste-kiertotaloushankkeessa. Hankkeessa edistetään teollisuuden ja kotitalouksien jätteiden kierrätystä. Rauman Biovoima osallistuu Lounais-Suomen aluehankkeeseen.
Rauman Biovoima on mukana Sampaananlahden kenttäprojektissa, jossa teollisuuden sivuvirtoja hyödynnetään voimalaitoksen läheisen Sampaanalanlahden rakentamisessa. GeoTeko-palkinnon vuonna 2013 voittanut Sampaananlahden kenttäprojekti on ensimmäinen tämän mittakaavan projekti Suomessa.
