luonnon monimuotoisuusohjelmaamme määritetyistä
vuoden 2023 toimenpiteistä.
Sähköntuotannostamme 99 % (97 %) ja läm-
möntuotannostamme 90 % (80 %) oli hiilineutraalia.
Sähköntuotannon hiilineutraaliuden kasvu johtui
OL3-ydinvoimayksikön käyttöönotosta sekä kivihiiltä
käyttävästä Vaskiluodon Voimalaitoksesta luopumisesta.
Lämmöntuotannon hiilineutraalin osuuden suuri nousu
on seurausta puuperäisten polttoaineiden osuuden kas-
vusta ja turpeen sekä muiden fossiilisten polttoaineiden
käytön vähentämisestä. Toisaalta vertailuvuosi 2022 oli
poikkeuksellinen metsäteollisuuteen kohdistuneen lakon
ja Venäjän Ukrainaan kohdistuneen hyökkäyssodan
takia. Nämä vaikuttivat tuolloin polttoainehankintaan.
Pohjolan Voiman vastuullisuustavoitteista ja -työstä
kerrotaan tarkemmin kotisivuilla www.pohjolanvoima.fi.
EU-taksonomian mukainen raportointi
Euroopan unionin kestävän rahoituksen luokittelujärjes-
telmä eli taksonomia (EU:n asetus 2020/852) julkaistiin
vuonna 2020. Taksonomian tavoitteena on lisätä
kestävää sijoittamista ja ohjata pääomavirtoja kestäviksi
katsottuihin teknologioihin ja liiketoimintoihin. Asetuk-
sessa määritellään kuusi ympäristötavoitetta, joista
ilmastonmuutoksen hillintään ja ilmastonmuutokseen so-
peutumiseen liittyvät kriteeristöt julkaistiin delegoidulla
ilmastosäädöksellä 4.6.2021. Ydinvoimaan ja maa-
kaasuun liittyvä täydentävä delegoitu säädös ilmaston-
muutoksen hillinnän ja sopeutumisen kriteereiden osalta
hyväksyttiin 5.7.2022, ja sen mukaisesti ydinvoima ja
kaasu tulivat osaksi EU taksonomiaa ns. siirtymävaiheen
toimintoina 1.1.2023 alkaen. Delegoitu säädös neljän
muun ympäristötavoitteen osalta julkistettiin heinäkuus-
sa 2023, ja yhtiöiden tulee raportoida sen mukaisesti
1.1.2024 alkaen kattaen vuoden 2023. Pohjolan Voima
ei ole velvoitettu raportoimaan taksonomia-asetuksen
mukaisesti, mutta yhtiö on raportoinut liiketoimintansa
taksonomiakelpoisuudesta vuoden 2021 tilinpäätök-
sessä sekä taksonomian mukaisuudesta vuoden 2022
vuosikertomuksessa rahoitustoiminnon merkittävyyden
vuoksi ja julkaisee vuoden 2023 taksonomiaraportoinnin
vuosikertomuksessa viikolla 12. Pohjolan Voimalle takso-
nomiaraportointi tulee pakolliseksi CSRD:n aikataulussa
eli vuoden 2025 tiedoista lähtien. Pohjolan Voiman
tunnistetut taksonomiakelpoiset toiminnot keskittyvät
ilmastonmuutoksen hillinnän tavoitteeseen. Arviointi ja
sen tulokset perustuvat raportointihetken tietämykseen
ja saatavilla oleviin tulkintoihin EU:n asetuksesta ja se on
kattanut ”merkittävän edistämisen”- ja ”ei merkittävää
haittaa” -kriteerit vastaavien toimintojen osalta. Tämän
lisäksi vähimmäistason suojatoiminen täyttyminen on
arvioitu.
Ympäristö
Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöistä Kaukaan Voimalla,
Kymin Voimalla, Porin Prosessivoimalla, PVO-Vesivoimalla,
Rauman Biovoimalla, Alholmens Kraftilla ja Teollisuuden
Voimalla on käytössä ISO 14001 -standardin mukaiset
ympäristöjärjestelmät ja energiatehokkuusjärjestelmä
ETJ+- tai ISO 50001 -energianhallintajärjestelmä.
Järjestelmien avulla varmistetaan ympäristö- ja
energiatehokkuustavoitteiden toteutuminen ja jatkuva
parantaminen. Järjestelmistä osa on sertifioitu. Lisäksi
kaikki tuotantoyhtiöt ovat mukana energiatehokkuusso-
pimuksissa kaudella 2017–2025.
Vesistöjä säännösteltiin ja vesivoimalaitoksia
käytettiin lupaehtojen mukaisesti. PVO-Vesivoiman
velvoitteena istutettiin kertomusvuonna noin 2,7 (2,8)
miljoonaa kalaistukasta Iijoen ja Kemijoen meri- ja
jokialueelle.
PVO-Vesivoima osallistuu useisiin vesistöjen
kehittämiseen liittyviin yhteistyöhankkeisiin. Lohi
Iijokeen -hanke 2022—2024 on jatkumoa pitkälle Iijoen
vaelluskalahankehistorialle. Hankkeen toimenpiteitä
ovat smolttien seuranta Haapakoskella ja Pahkakoskella,
alasvaellusväylän koekäyttö ja kehittäminen, smolttien ja
nousukalojen ylisiirrot, pienpoikasten istutusohjelma ja
Iijoki-aiheisen videon tuottaminen. Loppuvuodesta 2023
aloitettiin myös jatkohankkeen, Lohi Iijokeen 2, valmistelu.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi
joulukuussa 2020 PVO-Vesivoiman ja Metsähallituksen
hakeman vesitalousluvan Raasakan kalatielle. Raasakan
kalatiehankkeen eteneminen odottaa sidosryhmien
rakentamisluvasta tekemien valitusten käsittelyä.
Vuoden 2023 aikana selvitettiin edelleen mahdollisia
vaihtoehtoisia vaellusratkaisumalleja Raasakan alueelle.
Heinäkuussa 2023 Raasakan voimalaitoksella otettiin
koekäyttöön hydraulinen kalatie Kalasydän ja se on
käytössä ainakin kauden 2025 loppuun saakka. Toimet
vaelluskalan palauttamiseksi Iijoen Raasakan vanhaan
luonnonuomaan jatkuivat. Iin kunta, PVO-Vesivoima
sekä Etelä- ja Pohjois-Iin jakokunnat allekirjoittivat
maaliskuussa 2022 sopimuksen Iijoen Raasakan
vanhan uoman kehittämiseksi vuosille 2022 ja 2023.
PVO-Vesivoima juoksutti vuonna 2023 lisävettä sekä
järjesti kalannousun seurannan Uiskarin kalatielle.
Raasakan vanhan uoman kehittämisen kaksivuotisen
jatkohankkeen valmistelun aloittamisesta heti
alkuvuodesta 2024 sovittiin. Vuoden 2023 aikana jatkui
myös Raasakan vanhan uoman mallinnushanke, jonka
tarkoituksena on luoda realistinen kuva Raasakan
vanhan uoman potentiaalista vaelluskalojen poikas-
tuotantoalueena ja vaellusreittinä säännöstelypadolle.
Uoman luotaukset on nyt tehty ja hanke jatkuu vuoden
2024 aikana luotausaineiston pohjalta laadittavilla
virtaus- ja elinympäristömallinnuksilla.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jätti
Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle maaliskuussa
2017 muutoshakemuksen Kemijokea ja saman
vuoden lokakuussa Iijokea koskeviin istutus- ja
kalatalousvelvoitteisiin liittyen. Mukana on sekä lisäyksiä
nykyisiin velvoitteisiin että täysin uusia vaatimuksia.
Aluehallintovirasto kuulutti Iijokea koskevan hakemuksen
helmikuussa 2020 ja Kemijokea koskevan hakemuksen
kesäkuussa 2020. PVO-Vesivoima jätti molemmissa
hakemusasioissa muistutuksensa aluehallintovirastolle.
11TILINPÄÄTÖS 2023