
EU-taksonomian mukainen raportointi
Euroopan unionin kestävän rahoituksen
luokittelujärjestelmä eli taksonomia (EU:n asetus
2020/852) julkaistiin vuonna 2020. Taksonomian
tavoitteena on lisätä kestävää sijoittamista ja ohjata
pääomavirtoja kestäviksi katsottuihin teknologioihin
ja liiketoimintoihin. Asetuksessa määritellään kuusi
ympäristötavoitetta, joista ilmastonmuutoksen
hillintään ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen
liittyvät kriteeristöt julkaistiin delegoidulla ilmasto-
säädöksellä 4.6.2021. Ydinvoimaan ja maakaasuun
liittyvä täydentävä delegoitu säädös ilmastonmuu-
toksen hillinnän ja sopeutumisen kriteereiden osalta
hyväksyttiin 5.7.2022 ja sen mukaisesti ydinvoima ja
kaasu tulivat osaksi EU-taksonomiaa ns. siirtymävai-
heen toimintoina 1.1.2023 alkaen. Delegoitu säädös
neljän muun ympäristötavoitteen osalta julkistettiin
heinäkuussa 2023 ja soveltamisalaan kuuluvien
yritysten tulee raportoida sen mukaisesti 1.1.2024
alkaen kattaen vuoden 2023.
Pohjolan Voima ei ole velvoitettu raportoimaan
taksonomia-asetuksen mukaisesti, mutta yhtiö
on raportoinut liiketoimintansa taksonomiakel-
poisuudesta vuoden 2021 tilinpäätöksessä sekä
taksonomian mukaisuudesta vuosien 2022 ja 2023
vuosikertomuksissa rahoitustoiminnon merkittävyy-
den vuoksi. Pohjolan Voima julkaisee vuoden 2024
taksonomiaraportoinnin vuosikertomuksessa viikolla
12. Pohjolan Voimalle taksonomiaraportointi tulee
pakolliseksi CSRD:n aikataulussa eli vuoden 2025
tiedoista lähtien.
Pohjolan Voiman tunnistetut taksonomiakelpoiset
toiminnot keskittyvät ilmastonmuutoksen hillinnän
tavoitteeseen. Arviointi ja sen tulokset perustuvat
raportointihetken tietämykseen ja saatavilla oleviin
tulkintoihin EU:n asetuksesta ja se on kattanut
’merkittävän edistämisen’- ja ’ei merkittävää haittaa’
-kriteerit vastaavien toimintojen osalta. Tämän lisäksi
on arvioitu vähimmäistason suojatoimien täyttyminen.
Ympäristö
Pohjolan Voiman tuotantoyhtiöistä Kaukaan
Voimalla, Kymin Voimalla, Porin Prosessivoimalla,
PVO-Vesivoimalla, Rauman Biovoimalla, Alholmens
Kraftilla ja Teollisuuden Voimalla on käytössä ISO
14001 -standardin mukaiset ympäristöjärjestelmät
ja energiatehokkuusjärjestelmä ETJ+ tai ISO 50001
-energianhallintajärjestelmä. Järjestelmien avulla var-
mistetaan ympäristö- ja energiatehokkuustavoitteiden
toteutuminen ja jatkuva parantaminen. Järjestelmistä
osa on sertifioitu. Lisäksi kaikki tuotantoyhtiöt ovat
mukana energiatehokkuussopimuksissa kaudella
2017–2025.
Vesistöjä säännösteltiin ja vesivoimalaitoksia
käytettiin lupaehtojen mukaisesti. PVO-Vesivoiman
velvoitteena istutettiin kertomusvuonna noin 3,2 (2,7)
miljoonaa kalaistukasta Iijoen ja Kemijoen meri- ja
jokialueelle.
PVO-Vesivoima osallistuu useisiin vesistöjen
kehittämiseen liittyviin yhteistyöhankkeisiin. Lohi
Iijokeen -hanke 2022–2024 oli jatkumoa pitkälle
Iijoen vaelluskalahankehistorialle. Hankkeen
toimenpiteitä olivat lohikalojen vaelluspoikasten eli
smolttien seuranta Haapakoskella ja Pahkakoskella,
alasvaellusväylän koekäyttö ja kehittäminen, smolttien
ja nousukalojen ylisiirrot, pienpoikasten istutusohjelma
ja Iijoki-aiheisen videon tuottaminen. Syyskuun alusta
2024 aloitettiin uusi Lohi Iijokeen II -hanke. Uusi
hanke on sisällöltään osin samankaltainen, mutta
merkittävänä lisänä on smolttien seurantatutkimuksen
järjestäminen vuosina 2025 ja 2026 Livojoelta
Haapakoskelle. Tällä pyritään selvittämään Livojoen
smolttien tuotantopotentiaalia sekä selviämistä.
Hankkeeseen kuuluu myös pienpoikasten istutussuun-
nitelman laadinta.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto myönsi
joulukuussa 2020 PVO-Vesivoiman ja Metsähallituksen
hakemat vesitalousluvat Raasakan voimalaitoksen ja
säännöstelypadon kalateille. Sidosryhmät valittivat
päätöksistä Vaasan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus
hylkäsi valitukset 22.1.2024, mutta kumosi samalla
myös aluehallintoviraston päätösten mukaiset
valmisteluluvat. Sidosryhmät hakivat hallinto-oikeuden
päätöksistä edelleen valituslupaa korkeimmasta
hallinto-oikeudesta. Korkein hallinto-oikeus ei
myöntänyt valituslupia päätöksillään 4.10.2024 ja siten
aluehallintoviraston lupapäätökset saivat lainvoiman.
Päätösten mukaan rakentamisen tulee alkaa neljän
vuoden kuluttua lupapäätösten lainvoimaisuudesta eli
viimeistään vuoden 2028 aikana.
Vuoden 2024 aikana selvitettiin edelleen
mahdollisia vaihtoehtoisia vaellusratkaisumalleja
Raasakan alueelle. Heinäkuussa 2023 Raasakan voi-
malaitoksella otettiin koekäyttöön hydraulinen kalatie
Kalasydän ja se on käytössä ainakin kauden 2025
loppuun saakka. Toimet vaelluskalan palauttamiseksi
Iijoen Raasakan vanhaan luonnonuomaan jatkuivat.
Iin kunta, PVO-Vesivoima sekä Etelä- ja Pohjois-Iin
jakokunnat allekirjoittivat huhtikuussa 2024 uuden
sopimuksen Iijoen Raasakan vanhan uoman kehit-
tämiseksi vuosille 2024 ja 2025. Sopimus on jatkoa
alun perin 2017 ja uudelleen 2022 allekirjoitetuille
sopimuksille. PVO-Vesivoima juoksutti vuonna 2024
lisävettä sekä järjesti kalannousun seurannan Uiskarin
kalatielle. Vuoden 2024 aikana jatkui myös Raasakan
vanhan uoman mallinnushanke, jonka tarkoituksena
on luoda realistinen kuva Raasakan vanhan uoman
potentiaalista vaelluskalojen poikastuotantoalueena
ja vaellusreittinä säännöstelypadolle. Tarkentavien
luotausten jälkeen toteutettiin virtaus- ja elinympä-
ristömallinnukset. Hankkeen on tarkoitus valmistua
vuoden 2025 aikana.
Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus jätti
Pohjois-Suomen aluehallintovirastolle maaliskuussa
2017 muutoshakemuksen Kemijokea ja saman vuoden
lokakuussa Iijokea koskeviin istutus- ja kalatalo-
usvelvoitteisiin liittyen. Mukana on sekä lisäyksiä
nykyisiin velvoitteisiin että täysin uusia vaatimuksia.
Pohjois-Suomen aluehallintovirasto antoi päätöksensä
molempien jokien istutusvelvoitteiden muutoshake-
muksista 29.7.2024. Päätöksessä hyväksyttiin osin
ja hylättiin osin hakemuksen vaatimukset. PVO-Vesi-
voima ja useat muut tahot valittivat päätöksistä
Vaasan hallinto-oikeuteen.
Kaikki konsernin lämpövoimalaitokset kuuluvat
päästökauppalain piiriin. Sähkön- ja lämmöntuotannon
polttamisesta syntyvät hiilidioksidipäästöt tytär- ja
osakkuusyhtiöissä olivat 0,2 (0,2) miljoonaa tonnia.
Tilinpäätöksen liitetiedoissa ilmoitetaan vain tytäryh-
tiöiden hiilidioksidipäästöt 0,1 (0,1) miljoonaa tonnia.
Päästöt ilmaan olivat samaa tasoa tai pienempiä
edelliseen vuoteen verrattuna. Rikkidioksidipäästöt
olivat 0,2 (0,2) tuhatta tonnia, typenoksidipäästöt
1,0 (1,3) tuhatta tonnia ja hiukkaspäästöt 0,05 (0,05)
tuhatta tonnia.
Suuria polttolaitoksia koskevan parhaan käyttökel-
poisen tekniikan (BAT) vertailuasiakirjaan (LCP-BREF)
liittyvät BAT-päätelmät julkaistiin 17.8.2017. Voima-
laitoksilla, joiden päätoimiala on energiantuotanto,
oli tästä neljä vuotta aikaa sopeuttaa toimintansa
päätelmien mukaisiksi. Osalla teollisuusvoimalaitoksia
siirtymäaika on pidempi. Osa voimalaitoksistamme
on jo uusinut ympäristölupansa ja osa uusii ne
siirtymäsäännösten mukaisesti tulevina vuosina.
Kaikki laitokset ovat kuitenkin valmistautuneet LCP
BAT:n mukaiseen toimintaan. Uusissa ympäristöluvissa
päästöraja-arvot tiukkenevat. Elokuussa 2024
voimaan astunut, uudistettu Teollisuuspäästodirektiivi
(IED) vaikuttaa lämpövoimalaitosten seuraavaan
luvituskierrokseen. Lisäksi direktiivi tuo jo aiemmin
muutostarpeita voimalaitosten ympäristöjärjestelmiin.
Pohjolan Voimalla tai sen tytär-, osakkuus- tai
yhteisyrityksillä ei ole tiedossa olevia kattamattomia
ympäristövastuita. Pohjolan Voiman tarkemmat ympä-
ristötiedot esitetään kotisivuilla www.pohjolanvoima.fi.
TVO raportoi ydinvoimatuotannon ympäristö-
asioista koti-sivuillaan www.tvo.fi ja erillisessä
yhteiskuntavastuuraportissa.
Riskienhallinta
Riskienhallinnan tavoitteena on varmistaa strategian
toteutuminen ja liiketoiminnalle asetettujen tavoittei-
den saavuttaminen sekä turvata toiminnan jatkuvuus
ja häiriöttömyys. Riskienhallintaa toteutetaan
konsernin riskienhallintapolitiikan mukaisesti.
Riskienhallinnan toimintamalli on hajautettu: kunkin
tytäryhtiön hallitus ja emoyhtiön yksiköt vastaavat
omaan toimintaansa kohdistuvista riskeistä, niiden
tunnistamisesta ja analysoinnista. Tavoitteiden
toteutumista vaarantavat riskit arvioidaan ja niiden
hallitsemiseksi määritellään toimenpiteet. Riskien
merkittävyyttä arvioidaan toteutumistodennäköisyy-
den ja vaikutuksen summana.
Konsernitason riskit ja niiden merkitys esitetään
riskimatriisissa seurauksen ja todennäköisyyden
suhteen. Konsernitason riskit raportoidaan emoyhtiön
johtoryhmälle ja hallitukselle johtamisen vuosikellon
mukaisesti.
10
POHJOLAN VOIMA
TILINPÄÄTÖS 2024
HALLINNOINTI
Selvitys hallinto- ja ohjausjärjestelmästä 2024
TOIMINTAKERTOMUS
Hallituksen toimintakertomus 2024
Avainluvut (IFRS)
TILINPÄÄTÖS
Konsernitilinpäätös (IFRS)
Konsernin laaja tuloslaskelma
Konsernin tase
Konsernin rahavirtalaskelma
Laskelma konsernin oman pääoman muutoksista
Konsernitilinpäätöksen liitetiedot
Emoyhtiön tilinpäätös (FAS)
Tuloslaskelma
Tase
Rahoituslaskelma
Tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Tuloslaskelman liitetiedot
Taseen liitetiedot
Hallituksen voitonjakoehdotus
Tilintarkastuskertomus
→