Pohjolan Voiman uutena yhteiskuntasuhdepäällikkönä aloittanut Miikka Koski sanoo, että energia on entistä vahvemmin yhteiskunnallisen päätöksenteon ytimessä. Ratkaisijan roolissa olevalla toimitusvarmalla energiantuotannolla varmistetaan vakaus ja suomalaisen teollisuuden kilpailukyky.
Suvereenisti Pohjolan Voiman Helsingin toimistolla kulkevasta Miikka Koskesta ei huomaa, että hän on Pohjolan Voimalla tuore tulokas. Koski tuntuu jo alkusyksystä tuntevan talon ja sen toiminnan kuin omat taskunsa.
– Rooliini energian ja edunvalvonnan yhtymäkohdassa olen saanut hyvän perehdytyksen jo aiemmissa tehtävissäni. Pohjolan Voiman yhteiskuntasuhteiden parissa pääsen vielä syventämään kertynyttä osaamistani, hän sanoo.
Koski on työskennellyt aiemmin muun muassa Euroopan parlamentissa, Suomen pysyvässä EU-edustustossa ja Energiateollisuus ry:n palveluksessa Brysselissä sekä Helen Oy:n edunvalvontapäällikkönä. Koulutukseltaan hän on valtiotieteiden maisteri. Jo opintojensa aikana hän oli aktiivisesti mukana opiskelijapolitiikassa.
– Heti ensi päivinä Euroopan parlamentissa huomasin, kuinka merkittävässä roolissa energia- ja ilmastopolitiikka on yhteiskuntamme tulevaisuudessa. Siitä halu työllistyä energiapolitiikan pariin lähti.
Yksi yhteiskuntasuhdepäällikön tehtävistä on kehittää Pohjolan Voiman edunvalvontaa lisäämällä keskustelua päätöksentekijöiden ja yhtiön välillä. Valtaosa Pohjolan Voiman toimintaedellytyksiin liittyvistä asioista, kuten energiapolitiikasta ja ilmastopolitiikasta, päätetään EU:ssa.
– Energia pyörittää yhteiskuntaa. Silti vain harva tietää, missä ja miten töpseliin tuleva sähkö tuotetaan ja kuinka suunnaton määrä energiantuotantoa ohjaavaa lainsäädäntöä tulee monimutkaisten päätöksentekoprosessien kautta, Koski muistuttaa.
Työtä energia-alan ytimessä
Miikka Kosken kiinnostuksen Pohjolan Voiman tehtävään herätti yhtiön yhteiskunnallinen merkitys, pitkä historia ja monipuolinen tuotantopaletti.
– Olemme merkittävä tekijä suomalaisessa energiapolitiikassa, sillä tuotamme lähes 20 prosenttia Suomessa tuotetusta sähköstä ja siitä jo noin 95 prosenttia on hiilidioksidineutraalia. Meillä on perusvoimaa tuottavaa ydinvoimaa, sähköjärjestelmän tasapainottamisessa tärkeää vesivoimaa sekä lämpöä ja sähköä pääosin puupolttoaineilla tuottavia voimalaitoksia. Kuvaamme itseämme luottopakiksi, sillä tehtävämme on tuottaa kaikissa tilanteissa sähköä ja lämpöä omakustannushintaan omistajiemme tarpeisiin. Mehän emme myy sähköä tai lämpöä kuluttajille, vaan asiakkaitamme ovat suomalainen teollisuus ja joukko muita energiayhtiöitä. Nykyisen kaltaisissa haastavissakin tilanteissa teemme ympäristön ja yhteiskunnan kannalta kestäviä valintoja. Olemme ratkaisijan roolissa, Koski painottaa.
Haastavalla tilanteella Koski viittaa käynnissä olevaan energiakriisiin, joka on nostanut energiantuotannon ja -kulutuksen päivän polttavimmaksi puheenaiheeksi. Hän uskoo Pohjolan Voiman pitkäjänteisen työn taloudellisesti kannattavan ja ympäristölle kestävän sähkön ja lämmön tuotannon varmistamiseksi kantavan myös haastavina aikoina.
– Energiakriisi on jälleen osoittanut, miten tärkeä omakustannushintaan perustuva ns. Mankala-toimintamallimme on koko Suomelle. Yli 40 prosenttia sähköstä tuotetaan omakustannushintaan.
Hän painottaa, että tämän toimintamallin turvaaminen tulevaisuudessakin on toimitusvarmuuden ja teollisuuden kilpailukyvyn kannalta ehdottoman tärkeää.
– Pohjolan Voima -konserni koostuu eri puolilla Suomea sijaitsevista voimalaitoksista ja tytäryhtiöistä, joiden toimintaympäristöstä pidämme huolta. Minua innostaa myös Pohjolan Voiman juurevuus. Yhtiö syntyi lähes 80 vuotta sitten täyttääkseen sotakorvausten maksamisen kanssa painivan teollisuuden tarpeet, kun suurin osa vesivoimasta oli jäänyt rajan taakse. Suomalaisen kilpailukyvyn turvaajana Pohjolan Voiman perustehtävä ei ole muuttunut vuosien varrella. Omistajiemme kautta tuomme myös välillisesti työtä ja hyvinvointia koko Suomeen, Koski sanoo.
Vaikka Kosken uusi työ ja kaupunkiasunto sijaitsevat Helsingissä, viettää hän mieluiten etäpäivät ja vapaa-aikansa kotiseudullaan Kustavissa. Siellä häntä odottaa korona-aikana hankittu kotitalo meren ja metsän läheisyydessä.
– Näin syksyisin aika kuluu metsässä marjastaen ja sienestäen. Se tuo hyvää vastapainoa työlle, hän kertoo.