Haastattelimme ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkästä hallituksen energiapoliittisista linjauksista.
Kotimaisen teollisuuden elinehtona on toiminta- ja investointiympäristön vakaus. Millaisia toimia olette suunnitelleet hallituksessa asian vahvistamiseksi?
Tärkeintä on luvituksen sujuvoittaminen. Keskeinen kysymys on, meneekö esimerkiksi vesitaloushankkeen luvitukseen neljä vuotta vai seitsemän vuotta, kuten tällä hetkellä useimmiten käy. Syynä on se, että lupa-asioiden käsittely on hajallaan eri organisaatioissa, ja samankaltaisiakin lupia käsitellään usein peräkanaa. Tämä tuo tehottomuutta ja viivettä teollisuuden elintärkeisiin investointipäätöksiin.
Tavoitteenamme on koota samankaltaisia lupia saman viranomaisen alle niin, että luvat käsitellään kaikki kerralla. Näin myös valitukset pystytään arvioimaan samaan aikaan, ei peräkkäin. Uudistus on koko Suomen etu.
Olette hallitusohjelmassa tunnistaneet, että sähköjärjestelmämme tarvitsee lisää sekä säätövoimaa että perusvoimaa. Näette pumppuvoimalat yhtenä mahdollisuutena lisätä Suomelle kriittisen tärkeää säätövoimaa. Millaisen viestin haluaisitte antaa säätövoimainvestointeja harkitsevalle teollisuudelle?
Toimintavarma ja hintasuojattu sähkö on Suomelle keskeinen kilpailutekijä. Sekä perus- että säätövoima ovat meille tärkeitä ja haluammekin, että Suomesta tulee edullisen ja puhtaan energian suurvalta. Olemme tuoneet pumppuvoimalat etusijamenettelyn piiriin ja selvitämme paraikaa kapasiteettiporkkanaa: avoinna on se, keskittyisikö porkkana tukemaan sääriippumatonta perus- vai säätövoimaa vai molempia. Kysymys liittyy olennaisesti Suomen ilmasto- ja energiastrategian laatimiseen, jonka laatiminen on käynnistynyt.
Ydinvoiman kannatus on maassamme historiallisen korkealla. Pyrittekö edistämään ydinvoiman hyväksyttävyyttä myös laajemmin EU:ssa, ja jos niin miten?
Näemme hallituksessa, että sekä vesivoimaa että ydinvoimaa tarvitaan lisää. Sen vuoksi uudistamme ydinenergialain, jotta saamme Suomesta houkuttelevamman investointimaan. Ydinvoiman on oltava samalla viivalla uusiutuvien polttoaineiden kanssa: sitä ei saa syrjiä esimerkiksi vedyn tai muun uusiutuvan energiamuodon rinnalla.
Suomelta edellytetään EU:ssa puhtaiden energiamuotojen vahvistamista. Meille on asetettu tavoiteaikajana, mikä tarkoittaa esimerkiksi sujuvia lupamenettelyjä. Seuraavan komission politiikka todennäköisesti suosii vähän enemmän teollisuuden kasvua, mikä rauhoittaa kotimaisen teollisuuden investointiympäristöä.
Olemme liittyneet kansainväliseen Friends of Nuclear Energy -ryhmään, millä varmistamme sen, että vaikutamme juuri oikeissa keskustelupöydissä. Tuki ydinvoimalle on nyt EU:ssa vahvempaa kuin vuosikausiin ja olenkin suhteellisen toiveikas siitä, että suhtautuminen ydinvoimaan saa ainakin jonkin verran myönteistä tuulta EU:ssa.
Lämmön ja sähkön yhteistuotannon merkitys talvikauden sähköntuotannossa on hyvin kriittinen. Miten yhteistuotannon tulevaisuus turvataan ja jos se vähenee, niin miten pakkasjakson sähköntuotanto varmistetaan?
Tarvitsemme uusia säätö- ja perusvoimalaitoksia, kun fossiilisten polttoaineiden poltto vähenee. Etenemme määrätietoisesti kohti fossiiliriippumattomuutta.
Suomen ilmasto- ja energiastrategia valmistuu kuluvana vuonna. Avaatteko hieman, millaisiin asioihin se keskittyy?
Tavoitteenamme on jättää vuoden päästä eduskunnalle esitys Suomen ilmasto- ja energiastrategiasta. Työstämme strategiaa skenaariopohjaisesti. Olennaista on tunnistaa se, että mikäli emme tee uusia korjausliikkeitä, niin millainen on maamme ilmasto- ja energiapolitiikan tilanne vuonna 2040?
Tarkastelemme esimerkiksi toimia päästöjen vähentämiseen: sähkö, lämpö, liikenne, maatalous, hiilinielut – kokoamme eri asiantuntijoiden näkemykset yhteen ja katsomme niiden pohjalta, miltä maamme energiakartta 10‒15 vuoden kuluttua näyttää. Ja miltä sen tulee näyttää. Skenaariotyöskentelymme lopputuloksena on Suomen energiapolitiikka 2040 -linjaus.
Suomessa on käytössä pitkät perinteet omaava, omakustannushintaan perustuva mankalamalli, jossa sähköntuottaja myy tuottamansa sähkön omakustannushintaan omistajilleen. Mankalayhtiöt tuottavat jo noin 50 % Suomen sähköstä. Miten hallitus turvaa toimintamallin tulevaisuutta kotimaassa ja EU:ssa?
Mankala on Suomen teollisuuden ja koko Suomen kilpailukyvylle iso mahdollisuus, sillä se jakaa sähköntuottajan riskiä ja mahdollistaa lisää sähköntuotantoa teollisuuden tarpeisiin. Nythän Suomen teollisuuden uhkakuvana on, riittääkö sähkö sen kasvaviin tulevaisuuden tarpeisiin.
Mankalamallille tuntuisi olevan nyt enemmänkin tilausta. Kun puhutaan teollisuuden suurinvestoinneista, on pullonkaulana lähes poikkeuksetta rahoitus ja ennakoitavuus. Olennaista on saada vastaus siihen, millä hinnalla yritys saa hintasuojatun, pitkäaikaisen ison mittakaavan sähkösopimuksen.